"Valkoposkihanhien ampumisen vaikutusta kevätmuuton aikana pitäisi tutkia" – miksi sitä ei sitten tutkita?

Hanhinyrkki kirjasi raporttiinsa viime elokuussa, että tehokkaimmiksi todettujen karkotustoimien sekä karkotustarkoituksessa tehtävän ampumisen tutkimusta, kehittämistä ja käyttöä jatketaan.

Sitä pitääkin jatkaa, sillä Varsinais-Suomen ely-keskus on päätöksissään selvästi ilmaissut, että puuttuvan tutkitun tiedon takia poikkeuslupia kevätmuutolla ampumiseen ei voida myöntää. Sama viesti on kerrottu myös Pohjois-Karjalan ely-keskuksen ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) lausunnoissa.

Jossain täytyy olla tahaton tai tahallinen tietokatkos, sillä ympäristöministeriön rahoittamassa Luken hallinnoimassa kaksivuotisessa Hanhipelto-hankkeessa ei ainakaan ensimmäisenä keväänä tapeta yhtään hanhea tutkimuksen nimissä, lupaa tällaiseen toimintaan ei ole haettu. Starttipistooli on kuitenkin päätetty hankkia.

Tietokatkoksen lisäksi jossain täytyy olla todella paljon rahaa, jolla tämä venyttely, vanuttelu ja väsytys kustannetaan. Viljelijöille aika on kirjaimellisesti rahaa. Mitä kauemmin kestää kestävän ratkaisun löytäminen hanhiongelmaan, sitä pienemmäksi sulavat jo ennestään pienet katteet ja sitä pakotetumpia viljelijät ovat ratkaisemaan tilanteen oma-aloitteisesti, ilman yhteiskunnan tukea.