Suomi ei saa jäädä maatalousvaikuttamisen junasta

Maatalous odottaa kannattavuuden parantamista, tuottajien aseman kohentamista ja byrokratian purkamista.

Suuri osa maatalouspolitiikan vaikuttamisesta tehdään Euroopan unionissa. Vaikuttaminen vuonna 2017 tehtävään lainsäädännön välitarkasteluun liittyen on jo alkanut. Suomessa tästä ei juuri ole puhuttu. Jätin aiheesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle. Suomi ei saa jäädä vaikuttamisen junasta.

EU-maatalouspolitiikan välitarkastelussa pitää korjata valuvikoja, joita kuluvan kauden lainsäädäntöön syntyi. Silloin lainsäädäntöpäätöksiä leimasivat voimistuneet ympäristövaatimukset ja julkisen talouden ongelmat, joista eritoten jälkimmäisen vaikutuksesta maataloustukien määrää leikattiin. Uusien viherryttämistoimien myötä ruuan tuotantoala väheni, minkä vuoksi EU:n maatalouspolitiikalla ei onnistuta vastaamaan globaalisti kasvavan ruuan kysyntään.

Yhtä aikaa suomalaisen maatalouden kannattavuus on heikentynyt. EU:n maatalouspolitiikan lisäksi Venäjä-pakotteilla on ollut erittäin epäsuotuisa vaikutus maatalouteemme.

 Suomen vaikuttamistyön painopiste on nyt oltava EU-tasolla. Suomelle on ensisijaisen tärkeää, että maataloudellemme turvataan nykyistä paremmin tuotanto-olosuhteiden poikkeavuudesta johtuvat kompensaatiot sekä ruuantuottajien selvästi tämän hetkistä parempi asema ruokaketjussa.

Byrokratian purkamistyötä voidaan tehdä kansallisesti, mutta siinä on oltava erityisen aktiivinen myös EU-tasolla. Paras keino puuttua tilanteeseen on laittaa huhtikuun eduskuntavaaleissa suomalaisen ruuantuotannon edellytykset tuntevat edustajat asialle. 

Timo Korhonen

kansanedustaja (kesk.)

eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen

Sotkamo