Suomen puolustus nojaa vahvaan reserviläisarmeijaan, joka on koulutettu ja varustettu vastaamaan 2020-luvun uhkakuviin. Usein uhkakuva mielletään maaoperaation kautta toteutetuksi sotilaalliseksi tunkeutumiseksi rajojemme yli.
Oman kerroksensa luovat lisääntyvät verkon kautta tapahtuvat hyökkäykset. Esimerkiksi ulkoministeriö joutui verkon kautta toteutetun vakoilun kohteeksi vuonna 2013 ja eduskuntaan kohdistettiin kyberhyökkäys viime syksynä. Loppiaisen tapahtumat Yhdysvalloissa osoittavat, että mahdollinen yhteiskunnallinen koko kansakuntaan vaikuttava häiriö voi verkko- tai maahyökkäyksen ohella tulla myös kansakunnan sisältä.
Nykypäivänä alkava kriisi voi myös olla näiden kahden yhdistelmä. Yhdysvalloissa toteutunut tilanne voidaan Suomessa välttää mikäli ihmiset luottavat toisiinsa ja kunnioittavat sanattomia yhteiskuntasopimuksia. Puolustusvoimien antaman sotilaallisen koulutuksen lisäksi, suomalaiset nuoret niin miehet kuin naiset saavat ainutlaatuisen tilaisuuden tavata eri lähtökohdista tulevia ihmisiä varusmiespalveluksensa aikana. Asevelvollisuusarmeija lujittaa näin koko suomalaista yhteiskuntaa ja lisää luottamusta eri taustoista tulevien ihmisten välillä.
Vastakotiutuneet varusmiehet ovat asiasta samaa mieltä. Puolustusvoimien palautekyselyn mukaan varusmiehet arvostavat korkealle – saman ikäisiä varusmiesjohtajiaan ja upseerikokelaitaan. Kokonaisuudessaan arvio varusmiespalveluksesta oli koronan vaikutuksista huolimatta historian toiseksi korkein, saavuttaen asteikolla 1–5 arvosanan 3,87.
Puolustusvoimien tekemällä työllä on sotilaalliseen uhkaan varautumisen ohella suuri yhteiskunnallinen merkitys. Palvelus yhdistää eri taustojen suomalaiset toisiinsa luoden luottamusta kansakuntamme sisälle.
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.