Kasvukeskusten kasvulle liikaa tukea?

Yhä useampi kritisoi pääkaupunkiseudun asumisen korkeita tukia, joita me kaikki maksamme. Kritiikin mukaan tuet yllyttävät ihmisiä muuttamaan metropolialueelle, kun samaan aikaan muualla maassa asuntoja jää tyhjilleen.

Kela maksaa asumistukia kaksi miljardia euroa vuodessa. Lisäksi maksetaan toimeen­tulotukea 300 miljoonaa asumismenoihin. Massiivinen tuki nostaa asumisen hintaa pääkaupunkiseudulla. Se lienee kiistaton tosiasia.

Yleisen asumistuen saajat ovat tällä vuosikymmenellä tuplaantuneet Helsingissä. Lähes 15 prosenttia helsinkiläisistä kuuluu ruokakuntaan, joka saa yleistä asumistukea. Tilanne on epäterve, mutta minkäs teet, ainakaan yhtäkkiä. Ihminen tarvitsee asunnon ja toimeentulon.

Asumisen tuet ovat kuitenkin vain osa tukikokonaisuutta. Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä vuokra-­asuntolainojen ja asumisoikeus­talolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta, joten kannusteita rakentamiseen riittää. Eikä tässä kaikki: ehkä erikoisin tukimuoto ovat viime aikoina muoti-ilmiöksi nousseet taloyhtiölainat.

Yhtiölainan avulla ostaja voi päästä asuntoon käsiksi vain viidesosalla sen hinnasta. Ostaja lyhentää sen jälkeen velkaansa taloyhtiölle kuukausittain rahoitusvastikkeena. Järjestelyn korkoriski on todella iso.

Jos taloyhtiö vielä tulouttaa rahoitusvastikkeen kirjan­pidossaan, saa sijoitusasunnon omistaja vähentää sen vuokratuotosta. Näin velan lyhennys muuttuu verovähennykseksi, eli veronmaksajat tukevat asunnon ostajia. Yleistynyt käytäntö on kiihottanut rakentamista kasvukeskuksissa.

Asian muuttaminen ei ole helppoa, sillä sijoittajienkin on voitava luottaa valtioon rahoitus­päätöksiä tehdessään. Asumisen ja rakentamisen monet tuet ovat kuitenkin merkittävä muuttoliikkeen taustatekijä.

Yhtiölainajärjestelyt ovat saaneet jo ensimmäiset oikeusmurhauhrinsa. KHO:n päätöksen mukaan pahaa aavistamaton kansalainen ei saanut laskea velan osuutta asunnon hankintahintaan, vaikka maksoi yhtiövelan pois vähentämättä rahoitusvastiketta euroakaan vuokratulosta. Asunnon myytyään kansalainen sai siis verottajalta luovutusvoittoon perustuvan verolapun syntymättä jääneestä luovutusvoitosta.

Pääkaupunkiseudun rakentamista ei pidä periaatteellisesti vastustaa. Kaikessa pitää olla silti oikeus ja kohtuus.

Suomea ei kannata rakentaa uudelleen massiivisilla yhteiskunnan tuilla, joiden perusteet ovat oikeuskäytännössäkin epäselviä.