Hyvä saattohoito poistaa pelkoja kärsimyksestä

Eduskunta hylkäsi vuonna 2018 kansalaisaloitteen eutanasiasta ja nyt kysymys sen laillistamisesta on noussut uudelleen keskusteluun. Suomen Lääkäriliiton eettisen neuvottelukunnan jäsenen, LL, TK Kalle Mäen mukaan eutanasia ja lääkäriavusteinen itsemurha tarkoittavat kuoleman tarkoituksellista tuottamista lääkkeitä antamalla. Se perustuu potilaan vapaaehtoiseen ja oikeustoimikelpoiseen pyyntöön.

Saattohoidossa ei tarkoituksellisesti pitkitetä eikä lyhennetä elämää, vaan kuoleman sallitaan tulla. Se on elämänlaatua tukevaa kokonaishoitoa, jossa keskeistä on kivun ja muiden oireiden lievitys sekä psyykkisten, sosiaalisten ja eksistentiaalisten tarpeiden huomioon ottaminen.

Mäen mukaan hyvää saattohoitoa on osata luopua oikea-aikaisesti elämää ylläpitävistä hoidoista, kun ne eivät enää hyödytä potilasta vaan pikemminkin aiheuttavat kärsimystä.

Väestö ikääntyy ja samalla terveydenhuoltomme on kriisiytymässä resurssipulan vuoksi. ”Suomalainen terveydenhoito vaatii keskustelua priorisoinnista. Kaikkia potilaita ei kyetä hoitamaan”, sanoivat johtajalääkärit viime syyskuussa tehdyssä kyselyssä.

Koronan aikana nousi huoli hengityskoneiden riittävyydestä. Silloin päätettiin, että jäljellä olevat vuodet ratkaisevat, kuka saa ja kuka ei, mikäli käytettävissä on rajatusti laitteita.

Pelko loppuvaiheen mahdollisesta kärsimyksestä ja terveydenhuollon kriisiytymisestä on lisännyt eutanasian kannatusta. Joissakin maissa eutanasia on toteutettu masentuneille, jopa nuorille. Haluun kuolla liittyy usein toivottomuuden ja masennuksen oireet.

Minkälainen kärsimys on riittävä peruste eutanasialle? Onko kyseessä vain itsemääräämisoikeuteen kuuluva asia vai pitääkö lääkärillä olla velvollisuus suojella potilaita päätöksiltä, jotka voivat olla vahingollisia heille itselleen?

Kokemus on osoittanut, että hyvässä saattohoidossa toiveet eutanasiasta usein väistyvät.