Isäntä katsoo peltoansa
synkin mielin tanhuaansa,
menetetty sato,
täydellinen kato.
Valtaisa on luonnon mahti,
vallan otti veden Ahti,
sarat kaikki alleen peitti,
epätoivon mieleen heitti.
Millainen on ensi vuosi
jos ei silloin Luoja suosi,
minne kylvät, mistä niität,
mielessänsä aprikoi.
Käsi raapii korvallistaan
pitkän syljen veteen viskaa,
huokaukseen nousee rinta,
kun ei laske veden pinta.
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.