
Niinpä sote-palveluverkkoja ja kyläkouluja karsitaan vain eurot puntarissa, vaikutusarvioita hyvinvointiin ei ole tehty. Syntyy paljon pahaa oloa, jolle keskittämisprofeetat eivät osaa antaa euromääräistä arvoa.
Myös perustuslaki on unohdettu, sen mukaan kunnat ovat Suomen peruselementtejä ja niitä nyt murennetaan. Aiemmin tehtyjä kuntaliitoksia ei ole puolueettomasti tutkittu ja niiden hyödyt ovat vain löyhien arvioiden varassa.
Pirkanmaalla nyt ensiksi aiotaan harjoittaa hyvinvointia lopettamalla lähipalvelu jakamalla potilaat pitkin maakuntaa. Tämä lisää kuljetuksia ja ilmastokuormaa sekä hukkaa. Eriarvoisuus korostuu, koska uusi järjestely koskee vain maaseutua.
Esimerkkinä ilmastokuorman lisäyksestä käy kuvittelu Jämsän palveluverkko puolitus mahdollisen sote-keskittymän vuoksi. Jos puolet, noin 50 000 nykyistä lähipalvelu käyntiä siirtyisi hyvinvointikeskus Jyväskylään, se tarkoittaisi autokuljetuksina yksinkertaisen vähän oikaistun laskuopin mukaan noin 840 tonnin hiilidioksidikuormaa vuosittain. Se horjuttaisi hiilineutraalisuuteen sitoutuneen Keski-Suomen ilmastostrategiaa rajusti.
Onko sote kehitys vapautettu ilmastotavoitteista? Tästä voidaan johtaa myös valtava ilmastokuorma koko maan sote-keskittymien tuloksena sekä hirmuinen kansallinen hukka ja mielipaha.
Esko Järvenpää
Jämsä
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.