Tuottajia on koeteltu tällä vaalikaudella erityisesti säiden vuoksi. Vuodet 2016 ja 2017 olivat sateiset. Kesä 2018 taas oli haastava kuivuuden vuoksi, mikä puolitti vilja- ja heinäsadon.
Elinkeinon kannattavuus on kovin haaste. Hallitus teki ministeri Lepän esityksestä noin 90 miljoonan euron kuivuuspaketin, jonka lisätuet tulivat eilen torstaina maksuun.
Tällä kaudella on muun muassa säädetty epäreilujen kauppatapojen estämiseksi elintarvikemarkkinalaki ja sen sisältämä ruokaketjun reiluutta valvova ruokavaltuutettu.
Ruuan alkuperämerkinnät ovat pakollisia kauppojen liha- ja maitotuotteissa. Myös ravintoloissa lihatuotteiden alkuperämerkinnät tulivat pakollisiksi.
Asioita on viety eteenpäin, mutta paljon on vielä tehtävää.
Usein kuulee kommentteja siitä, ettei maataloutta pitäisi tukea. Maatalouttaan tukevat kaikki EU:n jäsenmaat.
Suomi, maailman pohjoisin maa, missä maataloutta harjoitetaan poikkeuksellisissa oloissa, tukee elinkeinoa ja tuesta hyötyvät myös kuluttajat. Tuet vaikuttavat alentavasti ruuan hintaan.
Suomessa pitää saada käyttöön Ranskan malli, jossa tuotteita ei saa myydä kuluttajille alle tuotantokustannusten. Jos se on mahdollista EU:n toiseksi suurimmalle valtiolle, sen on oltava mahdollista myös muille.
Kauppoihin on saatava omat kotimaisen ruuan osastot. Se helpottaa kuluttajaa tekemään valinnan suomalaisen ruuan puolesta. Julkisissa hankinnoissa on kehitettävä hankintaosaamista niin, että voidaan mahdollisimman paljon käyttää kotimaista lähiruokaa.
Hankinnat on jaettava osiin, jotta paikalliset tuottajat pystyvät osallistumaan kilpailutukseen.
Edullisuus ei saa olla ainoa kilpailutuksen kriteeri, koska lähiruoka on myös kestävä ratkaisu ilmastonmuutoksen sekä kokonaistalouden kannalta.
Suositaan suomalaistaa ruokaa. Se on ilmastoystävällinen teko ja parantaa myös tuottajien elinkeinon kannattavuutta sekä työllistää koko ketjussa yli 250 000 ihmistä.
Johanna Häggman
Forssa
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.