Lukijalta: Suomen metsien hiilinielu ei pysäytä ilmastonmuutosta

Luin Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun emeritusprofessorin Pekka Kaupin kirjan 8 tapaa parantaa metsien hiilinielua. Se auttaa ymmärtämään maailman suurinta haastetta, ilmastonmuutosta.

Maailman metsien yhteenlaskettu hiilinielu on noin 3,5 miljardia tonnia. Maailman hiilidioksidipäästöt ovat 50 miljardia tonnia, josta fossiilisten polttoaineiden osuus on 37,5 miljardia tonnia. Päästöt ovat kasvaneet vuodesta 1990 yli 60 prosenttia.

Metsäkadosta huolimatta metsien hiilitase on samaan aikaan pysynyt lähes ennallaan. Metsäkato on suurinta trooppisissa metsissä.

On tärkeää, että metsät kasvavat hyvin ja puusto on elinvoimaista. Tästä tarjoavat hyvän esimerkin Suomen metsät, joiden kasvu on lähes kaksinkertaistunut viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana ja hiilinielu kolminkertaistunut 1960-luvulta.

Metsien hiilinielulla ilmastonmuutosta ei kuitenkaan ratkaista. Päästöjä on pystyttävä vähentämään tehokkaammin.

Pekka Kaupin mukaan metsäala on toimialoista vasta kolmanneksi tärkein, kun tavoitellaan hiilidioksidipäästöjen rajoittamista. Energia-ala on tärkein – kaikki ne yhteiskuntamme toiminnot, jotka tarvitsevat fossiilisilla polttoaineilla valmistettuja tuotteita tai palveluita. Toiseksi tärkein on maatalous ja ruokateollisuus. Elintarvikeala käyttää suuren osan planeetan pinta-alasta.

Vaikka metsäala tulee näiden jälkeen vasta kolmantena, silläkin on merkitystä. Sen lisäksi, että metsäala osallistuu ilmastonmuutoksen vastustamiseen, sen pitää myös kehittää metsien sopeutumista uuteen ilmastoon.

Hakkuiden vähentäminen Suomessa ei ole ratkaisu ilmastonmuutokseen, ongelma on globaali. Jos me Suomessa vähennämme hakkuita, niitä lisätään jossain muualla. On paneuduttava juurisyihin, eli päästöjen rajoittamiseen. Se ei ole helppoa, koska se vaikuttaa meihin jokaiseen. Me voimme vaikuttaa valinnoillamme omiin hiilidioksidipäästöihimme.

Myös metsien osalta pystymme parantamaan. Pidetään metsät hyvässä kasvussa tekemällä hoitotyöt ajallaan, haetaan lisäkasvua lannoituksella ja tehdään harvennushakkuut hieman kevyemmin. Myös uudistushakkuissa kiertoaikaa voidaan pidentää.

Siirrytään syyttelystä kulutusperusteiseen ajatteluun ilmastonmuutoksessa. Me jokainen voimme vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeemme.

Olli Mäki

Huittinen