Lukijalta: Palvelujen ytimessä pitäisi olla järjestelmän sijaan ihminen

Meillä on Suomessa syvä rakkaus julkisiin palveluihin – eikä syyttä. Ne ovat olleet tasa-arvon, turvallisuuden ja hyvinvoinnin kulmakiviä. Viime vuosina on alkanut näkyä jotain muuta. Palvelut eivät parane, vaikka kustannukset kasvavat. Jonot pitenevät, hallintorakenteet monimutkaistuvat ja yhä useampi kysyy hiljaa mielessään, onko julkinen sektori lihonut liikaa.

Kyse ei ole siitä, että julkisia palveluita pitäisi purkaa. Vaan siitä, että palvelujen ytimessä pitäisi olla ihminen – ei järjestelmä itse.

Jatkuva hallinnon kasvu ei tarkoita parempaa hoitoa, nopeampia päätöksiä tai saavutettavampia ratkaisuja. Se tarkoittaa usein lisää kokouksia, lisää raportteja, lisää henkilöitä, jotka vastaavat siitä, että toiset tekevät työn. Tämä ei ole kestävää – ei taloudellisesti eikä inhimillisesti.

Byrokratian lisääntyminen näkyy siellä, missä pitäisi näkyä hoivaa: Asiakas odottaa päätöstä viikkoja, koska lomakkeen täytössä on virhe. Omaishoitaja ei saa vastauksia, koska "asia on siirtynyt toiselle yksikölle". Vammaispalveluasiakas huomaa, ettei enää tiedä edes, kuka on hänen asioistaan vastuussa.

Tämä ei ole kenenkään syy, mutta se on kaikkien ongelma.

Meidän on kysyttävä, millä tavoin julkinen sektori voisi tehdä vähemmällä enemmän? Voisimmeko suunnata voimavarat hallinnosta palveluun, johtamisesta kohtaamiseen, paperista ihmiseen?

Hyvinvointialueilla tämä keskustelu on kriittinen. Kuka enää tietää, missä kunnassa päätös tehdään – tai kenen vastuulla mikäkin asia on? Vastaus on usein, ettei kukaan. Kun vastuu hämärtyy, kärsii ihminen.

En usko julkisen palvelun alasajoon. Mutta uskon siihen, että julkinen palvelu voi olla tehokas, selkeä ja vaikuttava – jos se keskittyy ydintehtäväänsä: palvelemaan. Meidän on uskallettava puhua tästä ääneen. Hyvinvointivaltio ei säily paisuttamalla kaikkea, vaan hoitamalla viisaasti se, mikä on olennaista.

Lassi Murto

Raisio