Energiatuotannossa pöhisee – ennen tylsä ala on yhtäkkiä kiinnostava

Pieni kierros pelkästään pääkaupunkiseudulla paljastaa maallikolle, että energiamurros ei ole vain puhetta. Meneillään on iso askel ihmiskunnalle.

Voimalaitos toisensa perään suunnittelee ja osa jo käyttääkin keinoja, joilla varautua ja vähentää päästöjä. Hiilen ja öljyn poltosta halutaan eroon, pian myös puun ja lopulta jätteidenkin.

Tilalle tulee ydinvoimaa, aurinkoa, tuulta, vettä ja eri tavoin talteen otettua hukkalämpöä ja luonnonlämpöä vaikkapa merestä.

Lisänä sähkökattiloita ja vetyä. Vety vaikuttaakin lupaavimmalta voimanpesältä myös laivoille ja lentokoneille, sillä sitä voidaan valmistaa päästöttömästi vedestä vaikkapa tuulienergialla. Vedystä voidaan tehdä myös mineraaleja ja vaikka sementtiä, ja hiilidioksidista biohiiltä. Ihmeellisiä ovat insinöörit.

Ennen tylsä ala on yhtäkkiä kiinnostava, muutenkin kuin kukkaron kannalta.

Suomalaisten osaaminen on korkeaa myös maailmalla kiinnostavissa pienydinvoimaloissa, ja jopa fuusioenergian koelaitosten povataan käynnistyvän jo 2030-luvulla.

Jatkossa tärkeitä verkkoja onkin kolme: kaukolämpö-, sähkö- ja vetyverkot, ja avainsanoja watit, bitit ja atomit.

Energiavarastotkin kehittyvät vauhdilla. Keskeinen on kaukolämpönä asuntoihin kiertävä kuuma vesi, ja kaukolämpö elää puhtaimpana lämmönlähteenä nousukauttaan.

Kankaanpäässä on varastoitu lämpöä hiekkaan maailman ensimmäisenä vuodesta 2022. Nyt Loviisan Lämpö puuhaa keskiuusmaalaiseen Pornaisten kuntaan maailman suurinta eli 13 metriä korkeaa ja 15 metriä leveää hiekkakasaa. Hiekan lisäksi läjään tulisi takkavalmistajan vuolukivimursketta.

Tavallisia akkujakin on, etenkin tuulivoimaloiden yhteydessä.

Suomi tuntuu olevan energiapöhinässä edelläkävijä. Mallioppilaana oleminen voi kannattaa taloudellisestikin, sillä Suomen vihreään tuotantoon on osoitettu maailmalta kiinnostusta valtavilla rahasummilla. Kaikki eivät toteudu, mutta toteutuvissa kannattaa olla mukana. Ulkomaillakin.

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz (r.) uskoo, että Suomi saa otettua osansa vihreästä siirtymästä. Hän sanoi viime viikolla Energiateollisuuden seminaarissa, että kun Suomi tuottaa tavoitteensa mukaan 10 prosenttia EU:n puhtaasta vedystä ja saa kaiken hiilidioksidin talteen vuoteen 2035 mennessä, meillä on edellytykset aidosti puhtaalle teollisuudelle.

”Siinä on valtava potentiaali Suomelle. Lisäksi Suomessa on Euroopan, ehkä koko maailman paras sähköverkko.”

Sen sijaan ministeri möyhensi maanrakoon isojen EU-maiden valtiontuet. ”Huonoin tuki on suora tuki. Kilpailun voittavat isot valtiot, eivätkä ne, jotka innovoivat ja ovat aidosti kannattavia. Tämä on Euroopalle kohtalonkysymys.”

Suomen hallitus aikomus antaa yhteisöveron verohyvityksiä vihreän siirtymän investoinneille edistää sen sijaan kannattavia hankkeita.