Lukijalta: Säätövoimaa vedystä vai vedestä?

Merkittävä osa, noin 15 prosenttia, energiantuotannostamme on tuulivoimaa, jonka nopea kasvu ei ole ongelmatonta. Vaihtelevat tuuliolot aiheuttavat tarpeen lisätä merkittävästi säätövoimaa. Sen rakentamisella on kiire, mutta suuret kustannukset ja riskit hidastavat päätöksentekoa.

Olisi kohtuullista, että tuulivoimayhtiöt ottaisivat osaa säätövoiman rakentamiseen. Nyt ne ovat asiassa vapaamatkustajia. Suomen hallitus päättäköön, miten rahat tuulivoimayhtiöiltä peritään. Vastaavat ongelmat koskevat myös aurinkoenergiaa.

Vesivoimaan liittyvät suunnitelmat eivät näytä tarjoavan ongelmaan ratkaisuja eivätkä ne etene. EPV Energia ja Kemijoki Oy ovat päättäneet luopua pumppuvoimalahankkeistaan Suomen hallituksen kymmenien miljoonien eurojen tukirahoista huolimatta. Poliittinen keskustelu Kemijoen Sierilän patohankkeen ympärillä näyttää jatkuvan ikään kuin Kemijoki Oy:n hallitus ei olisikaan yhtiön päättävä elin. Onko aika ajanut pumppulaitosten ohi, mahdollisesi ympäristösyistä?

Esimerkiksi Wärtsilällä on pitkä kokemus eri polttoaineilla toimivista moottorivoima­laitoksista. Etuja olisivat laitoksen lyhyt toimitusaika ja nopea säätöenergian käynnistys. Uusiutuvia polttoaineita ja vetyä niiden osana käytetään jo nyt laitoksissa. Tässäkö on siirtymäkauden ratkaisu matkalla nykyistä tasaisempaan sähköntuotantoon?

Pohjanlahden alueelle syntyvien satojen tuulivoimaloiden lähialueelle on suunnitteilla ainakin kolme runsaasti sähköä tarvitsevaa vetylaitosta Raahen, Kokkolan ja Kristiinankaupungin alueille. Investointipäätöksiä vetylaitoksista on odotettavissa parin vuoden kuluessa.

Vetyä käytetään raudan pelkistysprosessissa, polttoaineena sekä jalostukseen muiksi polttoaineiksi ja lannoitteiksi. ”Vihreiden” vetylaitosten perustamista hidastavat kuitenkin huoli vedyn kuljetuksen, varastoinnin, jatkojalostuksen ja infrastruktuurin ongelmista.

Olisiko alueelle rakennettavista vetylaitoksista ratkaisu mainittuun ajoittaiseen sähköpulaan? Vetyä tuotettaisiin hajottamalla vettä tuulisähköllä vedyksi ja hapeksi. Vetyä, tai siitä tehtäviä muita polttoaineita varastoitaisiin ja käytettäisiin alueelle rakennettavien säätövoimalaitosten poltto­aineena silloin kun ei tuule.

Heikki Kallio

emeritusprofessori, Naantali

Jorma Eskola

diplomi-insinööri, Laihia

Sakari Alhopuro

lääkintöneuvos, Turku