Lukijalta: Leikkaukset iskevät suoraan opiskelijoihin – moni sote-alan opiskelija jää ilman harjoittelupaikkaa

Sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdistuvat leikkaukset vaarantavat opiskelijoiden harjoittelumahdollisuudet ja vaikeuttavat tavoitteiden saavuttamista korkeakoulutettujen määrässä ja tavoiteajassa valmistumisessa.

Kevan mukaan kolmasosa hyvinvointialueiden työntekijöistä eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana. Työntekijöitä tarvitaan koko maassa, palveluita jokaisessa kunnassa. Sotekentän heikentäminen on lyhytnäköistä väestön ikääntyessä ja huoltosuhteen heiketessä.

Sotejärjestöjen avustuksista on leikattu jo kolmasosa. Syksyn budjettiriihi pidättäytyi lisäleikkauksista, mutta jo tehdyillä leikkauksilla on merkittäviä vaikutuksia järjestökenttään.

Samalla 2020-luvulla sotealan koulutuspaikkoja on lisätty merkittävästi. Opiskelijoita on enemmän, mutta heidän mahdollisuutensa valmistua heikkenevät, kun kolmannen sektorin harjoittelupaikat vähenevät. Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Savolainen kertoi 8.9. viestipalvelu X:ssä, että yksistään heidän alueeltaan katoaa 250 työpaikkaa.

Arvioiden mukaan kolmasosa sosiaali- ja terveysalan opiskelijoista suorittaa harjoitteluaan kolmannella sektorilla. Järjestöihin kohdentuvat leikkaukset vähentävät jo nykyisessä mittakaavassa harjoittelupaikkoja.

Hyvinvointialueet ovat kehitysvaiheessa ja yksin heidän kykynsä vastata pakollisista harjoitteluista on rajallinen. Tämä on yhteinen asiamme tulevaisuuden osaajien valmistumisen turvaamiseksi.

Vuoteen 2030 mennessä puolet 25–34-vuotiaista tulisi olla korkeakoulutettuja. OKM on lisännyt rahoitusta ja paikkoja sotealalle, mikä on oikea ratkaisu. Ilman harjoittelua ei ole valmistumisia.

Valtionavustuksia leikattaessa on tehtävä huolellista vaikutusten arviointia. Leikkausten seuraukset eivät rajoitu yksittäisiin toimijoihin, vaan heijastuvat suoraan opiskelijoiden valmistumiseen ja työvoiman saatavuuteen. Vaikutukset näkyvät erityisesti maaseudulla, missä järjestöt täydentävät julkisia palveluja ja tarjoavat usein ainoat paikalliset harjoittelumahdollisuudet. Kun tämä väylä katkeaa, katkeaa myös alueellinen koulutus- ja työllistymispolku.

Ammattikorkeakoulun rehtorina ja sairaanhoitajana kannan huolta tästä kehityksestä.

Tarvitsemme järjestöjen kaltaisia kumppaneita, jotta sujuvat opintopolut ja valmistuminen ovat ketterästi mahdollisia. Leikkaukset järjestöille vaikuttavat koulutuksen saavutettavuuteen ja työvoiman saatavuuteen. Tämän haasteen ratkaisemiseksi tarvitsemme vuoropuhelua korkeakoulujen, hyvinvointialueiden ja järjestöjen välillä.

Kati Komulainen

toimitusjohtaja-rehtori

Diakonia-ammattikorkeakoulu