• Lukijalta: Biojätteen kierrätystä ei pidä vaikeuttaa kielloilla

    Kierrätyslaitoksilla on jo nyt käytössä tekniikkaa, jolla muovia ja muita epäpuhtauksia voidaan poistaa tehokkaasti prosessin eri vaiheissa, kirjoittaa johtava biokaasuasiantuntija Anna Virolainen-Hynnä. ”Liian yksityiskohtaiset kansalliset vaatimukset voivat pahimmillaan vähentää ravinteiden kierrätystä, lisätä jätteenpolttoa ja nostaa jätteenkäsittelyn kustannuksia.”
    Biokaasun tuotannon yhteydessä syntynyttä mädätettä lastataan lietevaunuun pellolle levitystä varten. Kuvituskuva.
    Biokaasun tuotannon yhteydessä syntynyttä mädätettä lastataan lietevaunuun pellolle levitystä varten. Kuvituskuva. Kuva: Sari Gustafsson
    Mielipide|Ympäristö
    8.9.202607:00
    Lukijalta
    Anna Virolainen-Hynnä

    Elina Tampio ja Sari Luostarinen esittävät mielipidekirjoituksessa (MT 2.9.) kaupoille laajempaa vastuuta biojätteiden purkamisesta pakkauksista.

    Lisää aiheesta
    • Pellolta mädätteen levityksen jälkeen löytynyttä muovijätettä. Kuvituskuva.

      Ympäristö | Lukijalta: Kuluttaja ei saa heittää muovia biojätteeseen – miksi kauppa saa niin tehdä?

    Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että kierrätyslannoitteiden pitää olla turvallisia ja laadukkaita. Sen sijaan on syytä keskustella siitä, millä keinoilla epäpuhtauksia vähennetään tehokkaimmin.

    Muovia ja muita roskia päätyy biojätteeseen puutteellisen lajittelun seurauksena kaikissa syntylähteissä. Siksi syntypaikkalajittelua pitää parantaa niin kotitalouksissa, kaupoissa, ravintoloissa kuin teollisuudessakin.

    Kauppojen ja elintarviketeollisuuden pakattujen biojätteiden purkaminen syntypaikalla tai niiden käsittelyn rajoittaminen kierrätyslaitoksissa ei kuitenkaan ratkaise koko ongelmaa.

    Kaupoissa ja teollisuudessa syntyy suuria määriä syötäväksi kelpaamattomia tuotteita.

    Pakkausten erottelu voidaan tehdä keskitetysti ja koneellisesti joko nykyisissä biokaasu- ja kompostilaitoksissa tai erotteluun erikoistuneissa laitoksissa. Kierrätyslaitoksilla on jo nyt käytössä tekniikkaa, jolla muovia ja muita epäpuhtauksia voidaan poistaa tehokkaasti prosessin eri vaiheissa. Näin toimitaan myös muissa EU-maissa.

    Kansallisen sääntelyn pitäisikin keskittyä siihen, kuinka puhdasta lopputuotteen on oltava, eikä määrätä, missä pakkaus on erotettava biojätteestä tai mitä teknologiaa laitoksen pitää käyttää.

    Laitokset ja niiden tekniset ratkaisut ovat erilaisia. Liian yksityiskohtaiset kansalliset vaatimukset voivat pahimmillaan vähentää ravinteiden kierrätystä, lisätä jätteenpolttoa ja nostaa jätteenkäsittelyn kustannuksia.

    Samalla tarvitaan lisää tutkimusta ja parempia mahdollisuuksia kierrätyslannoitteiden kaupallistamiseen. Myös biojätteen keräyksessä käytettävien pussien pitäisi olla aidosti kompostoituvia ja soveltua kierrätyslaitosten prosesseihin. Lisäksi tulisi kiinnittää enemmän huomiota muovin käytön vähentämiseen elintarvikepakkauksissa.

    Suomen ei myöskään kannata rakentaa sääntelyä irrallaan EU sisämarkkinoista. Jos biojäte-erien kierrättäminen Suomessa vaikeutuu, suuret erät voidaan viedä käsiteltäväksi muihin EU-maihin. Samaan aikaan Suomeen voidaan tuoda CE-merkittyjä kierrätyslannoitteita muualta EU:sta. Kansallinen lisäsääntely ei silloin vähennä ongelmaa.

    Tavoitteen pitää olla mahdollisimman puhdas ja turvallinen kierrätyslannoite sekä ravinteiden tehokas kierto. Sääntelyn pitää ohjata tähän lopputulokseen – ei estää toimivia kierrätysratkaisuja.

    Anna Virolainen-Hynnä

    johtava biokaasuasiantuntija

    Suomen Biokierto ja Biokaasu ry

    Artikkelin aiheet
    biojäte
    kierrätys
    kierrätyslannoite
    biokaasu
    jätehuolto
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 3

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Yhteiskunta | Asiantuntijalta: Noitavainoilla ja natsi-Saksan juutalaisvainoilla merkittäviä eroja

    • 7

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Uuden metsätien rakentamista on tuettu vuosina 2016-2023 keskimäärin 42 kilometriä vuodessa. Tukea uuden metsätien suunnitteluun voi hakea vielä tämän vuoden aikana.

    Koneviesti | Valtioneuvosto esittää uusien metsäteiden tekemisen tuen lakkauttamista vuoden 2025 alusta

  • Yksityistiet ovat merkittävä palanen huoltovarmuusketjussa sekä kotimaisen puun kuljetuksissa metsäteollisuudelle ja energian tuotantoon.

    Koneviesti | Yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään korotuksia — asetusmuutos lausuntokierrokselle

  • Koneviesti | Vuoden 2023–2027 CAP-ohjelma on työn alla – nämä ovat ehdotukset tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä