Lukijalta: Kovaa peliä Budapestissä

Euroopan Unionin pitkän ajan geopoliittisena tavoitteena on ollut EU:n laajentuminen itään päin, mutta sillä on ollut myös oma hintansa.

Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995 ja on ollut vain kolmena vuotena nettosaajana eli saanut enemmän kuin maksanut jäsenmaksuja. Sen sijaan vuonna 2004 liittyneet Itäblokin maat ovat olleet saajapuolella peräti yhdeksäntoista (19) vuotta mukaan lukien myös Unkari, jonka kokonaisnettomäärä tuolta ajalta on yli 64 miljardia. Kuinka pitkälti tämä rahapolitiikka vielä jatkuu, tietäneekö kukaan.

Samaan aikaan, kun Unkari on valmis vastaanottamaan jatkuvaa rahavirtaa, on se viime vuosina esittänyt EU:n yhtenäisestä linjasta poikkeavaa politiikkaa, jossa ylläpidetään lämpimiä suhteita Venäjään sekä samalla ostetaan edullista tuontienergiaa.

Viime päivät ovat osoittaneet myös Unkarin kyvyn hyödyntää Unionin heikkoutta asettamalla omia ehtojaan esimerkiksi EU:n laajentumispyrkimyksille. Orban hyvin tajuaa, että uusien jäsenmaiden tulo unioniin merkitsee myös Unkarin aseman muuttumista maksupuolelle.

Tällainen kaksilla korteilla pelaaminen aiheuttaa turhaa eripuraa ja eriarvoisuutta EU:n jäsenmaiden keskuudessa, mutta tämä asetelma hyödyntää ennen kaikkea Venäjän geo­poliittisia tavoitteita.

Tapio Stenborg

Kotka