• Lukijalta: Kenen ehdoilla luonto muuttuu?

    Olemmeko valmiita hyväksymään sen, että luontomme pirstoutuu pysyvästi teollisen tuulivoiman, voimansiirtolinjojen ja datakeskusten myötä – vain siksi, että voisimme kuluttaa enemmän, pohtii Oili Karkulehto kirjoituksessaan.
    Tuulivoimaa markkinoidaan vihreänä vaihtoehtona, mutta kuinka vihreää se kokonaisuudessaan on?
    Tuulivoimaa markkinoidaan vihreänä vaihtoehtona, mutta kuinka vihreää se kokonaisuudessaan on?  Kuva: Johannes Tervo
    Mielipide|Ympäristö
    17.1.202620:30
    Lukijalta
    Oili Karkulehto

    Kävin koirien kanssa metsälenkillä ihailemassa valkoista lumipeitettä ja eläinten jälkiä. Nyt istun sisällä kuuma kaakaomuki kädessäni ja mietin, onko mitään rauhoittavampaa kuin luonto ja sen korvaamaton, puhdas hiljaisuus.

    Ajatukset kääntyvät kuluttamiseen ja siihen, miten olemme etääntyneet luonnosta. Korona-aikana moni löysi uudelleen lähimetsät, kotimaan matkailun ja luonnon voiman. Luonto antoi meille silloin sen, mitä moni ei ollut edes huomannut kaivata – rauhaa, tilaa ja juuret johonkin pysyvään.

    Nyt mietin: tiedämmekö, mitä tälle ainutlaatuiselle luonnolle ja sen rauhalle on suunnitteilla? Olemmeko valmiita hyväksymään sen, että luontomme pirstoutuu pysyvästi teollisen tuulivoiman, voimansiirtolinjojen ja datakeskusten myötä – vain siksi, että voisimme kuluttaa enemmän? Missä menee raja, ja mitä tulevat sukupolvet ajattelevat valinnoistamme?

    Tuulivoimaa markkinoidaan vihreänä vaihtoehtona, mutta kuinka vihreää se kokonaisuudessaan on? Voimmeko vain luottaa siihen, että kaikki on suunniteltu niin hyvin? Kuinka moni päättäjä perehtyy oikeasti kokonaisvaikutuksiin – luontoon, maisemaan, eläimistöön ja asukkaiden hyvinvointiin?

    Moniko asukas tietää, kuinka laajoja hankkeita on suunnitteilla? Pelkästään Keski-Pohjanmaalle kaavaillaan kokonaisuudessaan lähes tuhatta tuulivoimalaa, joiden korkeudet nousevat jopa 320 metriin. Siipien kärkien nopeus ylittää 300 km/h. Kuinka moni lintu pystyy väistämään sellaista? Ja mikä on kaikkien näiden voimaloiden yhteisvaikutus?

    Näitä mietin, kun aurinko laskee ja värjää lumipeitteen kullanhohtoiseksi. Toivon, että tämä kirjoitus herättää ajatuksia ja rohkaisee tutkimaan tuulivoimaloiden todellisia vaikutuksia. Pysähdy miettimään: olemmeko valmiita menettämään kauniin ja ainutlaatuisen luontomme, jos vaihtoehtoja olisi vielä tarkasteltavana?

    Oili Karkulehto

    Lisää aiheesta
    • Ilmastonmuutos | Lukijalta: On aika lähettää lasku päästöistä kaupunkien gryndereille sekä myynti- ja vuokratuloja sijoitushuoneistoista kerääville rikkaille

    • Tutkimusten mukaan metsiä hakataan aiempaa enemmän, jolloin hiilinielut vähenevät. Kuvituskuva.

      Metsä | Suomalaiset metsäyrittäjät eivät voi kompensoida muun Euroopan päästöjä

    • Etelä- ja Keski-Suomessa ruska päättyy lokakuun puolivälin tienoilla.

      Luonto | Moni inhoaa sadetta ja kärsii pian alkavasta kaamoksesta, mutta niistä kannattaisi nauttia

    • Ilmastonmuutos | Kokonaiskuva ei saa hämärtyä vihreän tulevaisuuden visioissa

    Artikkelin aiheet
    Luonnonsuojelu
    Tuulivoima
    Metsät
    Luonto
    Linnut
    Uusiutuvat energialähteet
    Ilmastonmuutos
    Tuulivoimapuisto
    Sähköntuotanto ja -jakelu
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 3

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Yhteiskunta | Asiantuntijalta: Noitavainoilla ja natsi-Saksan juutalaisvainoilla merkittäviä eroja

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Uuden metsätien rakentamista on tuettu vuosina 2016-2023 keskimäärin 42 kilometriä vuodessa. Tukea uuden metsätien suunnitteluun voi hakea vielä tämän vuoden aikana.

    Koneviesti | Valtioneuvosto esittää uusien metsäteiden tekemisen tuen lakkauttamista vuoden 2025 alusta

  • Yksityistiet ovat merkittävä palanen huoltovarmuusketjussa sekä kotimaisen puun kuljetuksissa metsäteollisuudelle ja energian tuotantoon.

    Koneviesti | Yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään korotuksia — asetusmuutos lausuntokierrokselle

  • Koneviesti | Vuoden 2023–2027 CAP-ohjelma on työn alla – nämä ovat ehdotukset tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä