• Arvojen muutos tukee pienkoulujen säilyttämistä

    Mielipide
    28.4.202102:00
    Kolumni
    MT toimitus

    Meneillään oleva arvojen ja asenteiden muutos tarjoaa erityisesti haja-asutusalueille uusia mahdollisuuksia varhaiskasvatuksen ja perus­opetuksen järjestämiseen. Paikkariippuvuuden höllentyessä perheet voivat asua lähempänä luontoa ja väljemmässä ympäristössä. Tälle kehitykselle pitää antaa nyt tilaa ja aikaa.

    Monissa kunnissa on kouluja lakkautettu enemmän kuin väestökehitys olisi vaatinut. Vuonna 2018 alle 50 oppilaan kouluja oli kaikista perusopetuksen kouluista enää viidennes, kun vuonna 2000 niitä oli noin 40 prosenttia. Perheille tärkeiden lähipalvelujen puuttuminen vähentää alueen vetovoimaa.

    Juuri valtioneuvoston eduskunnalle antaman koulutuspoliittisen selonteon mukaan uutta teknologiaa hyödynnetään laajasti ja innovatiivisesti oppimisen tukena. Digitaalinen koulutustarjonta sekä digitaaliset oppimisalustat ja -ratkaisut mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun.

    Pienten koulujen työskentelylle tunnusomainen yksilöllisyys, joustavuus ja eri-ikäisryhmissä tapahtuva luonnollinen yhteistyö sekä erilaisten oppijoiden tarpeiden havaitseminen sopivat hyvin yhteen koulutuspoliittisen selonteon tavoitteiden kanssa.

    Pienissä kouluissa oppilaat tottuvat turvallisessa ympäristössä luonnostaan käyttämään myös digitaalis­ta koulutustarjontaa ja etä­opiskelumahdollisuuksia. Näistä on hyötyä jatko-­opinnoissa ja tulevaisuuden työelämässä.

    Koulutuspoliittisessa selonteossa tavoitteeksi asetetaan rahoitusjärjestelmä, joka huomioisi nykyistä tehokkaammin kuntien eriytyvät olosuhteet. Tämä mahdollistaisi selonteon mukaan nykyistä paremmin paikallisen ja alueellisen yhteistoiminnan palveluiden järjestämiseksi.

    Alakoulut ja esiopetuksen ja pienimpien peruskoululaisten pientenlastenkoulut voivat olla tärkeä osa alueen vetovoimaista palveluverkkoa. Alueelliset erot tunnistava kouluverkko on siksi tavoi­teltava vahvuus ja valttikortti sivistyskunnille, joissa kaikkien ihmisten ja perheiden hyvä elämä voi toteutua. Lapsille hyvään elämään kuuluvat leikki ja vapaa-aikaa pitkien koulukuljetusmatkojen sijaan sekä juurtuminen omaan lähiympäristöön.

    Tuomo Laitila

    KT, dosentti

    Taina Peltonen

    KT, ent. sivistysjohtaja

    Sami Tantarimäki

    FT, Turun yliopiston Brahea-keskus

    Risto Kilpeläinen

    KT, rehtori

    Lauri Wilen

    FT, tutkija, Jyväskylän yliopisto

    Gunilla Karlberg-Granlund

    PeD, Åbo Akademi

    Artikkelin aiheet
    pienkoulut
    koulutuspolitiikka
    haja-asutusalueet
    arvot ja asenteet
    digitaalinen opetus
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Rypsiöljyn käyttö polttoaineena maatilalla kannattaa