Lukijalta: Maatalousyrittäjien tuottaman datan arvo ei synny vain sen keräämisestä tai hallinnasta

Viime päivinä (MT 27.6. ja 29.6.) on käyty tärkeää keskustelua maatalousdatan hallinnasta ja maatilojen datastrategioista. Keskustelu on tarpeellinen, mutta datatalouden kehittämisessä katse kannattaa nostaa yksittäisistä toimijoista datatalouden ekosysteemeihin.

Datatalouden suurimmat hyödyt syntyvät, kun dataa voidaan hyödyntää turvallisesti ja luotettavasti useiden toimijoiden kesken. Ruoka-alalla tämä tarkoittaa yhteistyötä alkutuotannon, elintarviketeollisuuden, kaupan, tutkimuksen, viranomaisten ja muiden toimijoiden välillä. Tällainen yhteistyö edellyttää datatalouden ekosysteemejä.

Maatalousyrittäjien tuottama data on keskeinen osa ruoka-alan datataloutta. Datan arvo ei synny pelkästä sen keräämisestä tai hallinnasta, vaan siitä, että dataa voidaan yhdistää, jalostaa ja hyödyntää yhdessä muun ruokaketjun datan kanssa.

Parhaimmillaan data kerätään kerran, minkä jälkeen sitä voidaan hyödyntää useisiin eri käyttötarkoituksiin ilman päällekkäistä tiedonkeruuta tai raportointia. Siksi datatalouden kehittämisessä tulisi keskustella nykyistä enemmän siitä, miten rakennamme datatalouden ekosysteemejä. Se edellyttää yhteisiä pelisääntöjä, luottamusta ja yhteistyötä, jotta data voi liikkua sujuvasti eri toimijoiden välillä ja synnyttää uutta arvoa koko ruokaketjussa.

On tärkeää huolehtia siitä, ettei data karkaa hallitsemattomasti ulkopuolisille toimijoille. Yhtä tärkeää on kuitenkin varmistaa, ettei arvokasta dataa jää hyödyntämättä. Datatalouden tavoitteena ei ole datan sulkeminen organisaatioiden omiin siiloihin, vaan sen vastuullinen hyödyntäminen yhteiseksi hyödyksi.

Datatalouden ytimessä ei ole yksittäisen toimijan data, vaan kyky luoda siitä arvoa yhteistyössä muiden kanssa. Siksi datatalous rakentuu datatalouden ekosysteemeissä, jotka mahdollistavat datan yhdistämisen, hyödyntämisen ja uuden arvonluonnin koko ruoka-alalle.

Riikka Korolainen

johtava asiantuntija, ETL

tohtoriopiskelija, LUT-yliopisto