Yliö: Osaatko uida? Tärkeän taidon opettelu ei ole koskaan liian myöhäistä

Näin keskikesän ollessa parhaimmillaan, on hyvä pysähtyä miettimään useimmille suomalaisille itsestään selvää kansalaistaitoa: uimataitoa. Kysy mökkisaunassa tai iltanuotiolla ympärillä olevilta ihmisiltä, onko joukossa joku, joka ei osaa uida? Jos joku nostaa käden, mitä epäilen, alkaa pää kallellaan ihmettelevä kyseleminen osaamattomuudesta. Käden nostanut miettii häpeillen, miksi tulikaan myönnettyä asia. Olisi pitänyt olla hiljaa.

Taustat uimataidottomuudelle on moninaiset. Osa on kohdannut vaaratilanteen ja pelkää vettä, osa kokee sen epämiellyttävänä ja osa ei vain ole saanut ikinä mahdollisuutta oppia uimaan.

Suomessa koulujen järjestämä uimaopetus on merkittävässä osassa, jotta jokaisella olisi mahdollisuus oppia uimaan. Ikävä kyllä kaikissa kunnissa tämä ei toteudu riittävällä tasolla. Kunnat järjestävät hyvinkin eritasoisesti uinninopetusta alakoulun opetuksen yhteydessä. Uinti on kuitenkin kirjattu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin omin tavoittein. Peruskoulun päättyessä oppilaan tulisi olla uimataitoinen ja osata vesipelastuksen perusteet.

Yli 18-vuotiaista suomalaisista 53 prosenttia ilmoittaa olevansa uimataitoisia ja 12-vuotiaista 55 prosenttia. Lopuilla on heikko uimataito ja muutama prosentti aikuisista ja kuudesluokkalaisista on täysin uimataidottomia. Uimataidon mittariksi on määritelty 200 metrin uintimatka lämpimässä ja puhtaassa allasvedessä.

Mitä valmiuksia tällainen uimataito antaa? Uimataitoinen voi harrastaa vesiliikuntalajeja allasolosuhteissa sillä ajatuksella, että osaa liikkua kohtuullisen hyvin syvässä vedessä ja pysyy pinnalla. Uimataidon kehittämisen ei pitäisi loppua tähän, vaan siitä tulisi alkaa eri uintityylien harjoittelu.

Kuka jaksaa uida aikuisena 25 metriä pidempään koirauintia? Täydellisessä maailmassa jokainen Suomessa asuva osaisi uida vähintään yhtä tai mielellään kahta eri uintityyliä. Krooli-, rinta- tai selkäuintitaidot ovat uinnin harrastamisen kannalta tärkeitä osattavia tapoja edetä vedessä.

Suomessa hukkuu vuosittain noin 150 ihmistä. Onnettomuustutkintakeskuksen vuonna 2021 tekemän selvityksen mukaan 55 henkilöä hukkui mennessään vilvoittelemaan, pulikoimaan tai uimaan. Näistä henkilöistä 32 henkilön oli sanottu olleen uimataitoisia, viiden tiedettiin olevan uimataidottomia ja muista ei ole tarkkaa tietoa. Jos nostetaan tapauksille yhdistäviä, yleisiä tekijöitä, niin taustalla on uimaan meno yksin, suoraan saunasta.

Merkittävä osa hukkuneista oli ikäihmisiä, yli 64-vuotiaita ja taustalla oli joko tiedossa olevia tai piileviä sydän- ja verisuonisairauksia. Puolessa tapauksista uhrilla oli alkoholia veressä. Uimataito ei siis pelastanut näissä tapauksissa.

On kuitenkin hyvä muistaa, että uinti on elinkaarilaji. Siinä vaiheessa, kun kuivalla maalla liikkuminen on vaivalloista, vedessä pääsee liikkumaan kevyesti ja ylläpitämään toimintakykyään. Uimista ja vesiliikuntaa ei siis kannata vältellä, mutta veteen liittyviin riskeihin on syytä varautua. Hukkumisia on mahdollista ehkäistä.

Uimataito voi pelastaa vesillä, jos uimari osaa ajatella aihetta laajemmin. Jo muutaman vuoden maailmalla ja meilläkin on puhuttu vesipätevyydestä. Taustalla on laajempi näkemys vedessä ja vesillä liikkumistaidoista.

Edellä mainittu 200 metrin uimataitoisuus on osa tätä kokonaisuutta. Muita tärkeitä tiedostettavia taitoja ja tekijöitä ovat oman sen hetkisen taidon realistinen arvioiminen, pelastusliivien käyttö, olosuhteiden tunnistaminen, riskien arvioiminen ja välttäminen, hukkuvan ihmisen tunnistaminen, vesipelastustaidot ja oikeanlaisen turvallisuusasenteen ja arvojen omaaminen.

Milloin on myöhäistä oppia uimaan? Ei koskaan. Oppiminen vaatii hieman aikaa, sinnikkyyttä ja heittäytymistä oppimaan. Vettä menee ihan varmasti nenään ja luottamusta omaan tekemiseen vedessä joutuu etsimään. Kyse on oppimisprosessista, joka ottaa aikansa niin kuin esimerkiksi pyörällä ajon oppiminen. Uimakouluja löytyy lapsille ja aikuisille ja halutessaan löytyy myös yksityisopetusta.

Kesä alkaa olla lämpimimmillään ja rannat täyttyvät uimareista ja vesillä liikkujista. Muutama muistutus turvalliseen ajanviettoon vesillä ja veden äärellä: Ota kaveri mukaan uimaan tai vesille. Käytä pelastusliivejä. Arvioi realistisesti taitosi, vältä riskejä. Valvo uimataidottomia lapsia korkeintaan käden mitan päässä. Alkoholi ei kuulu vesille.

Hyvää ja turvallista kesää!

Tero Savolainen

uimaopetuksen koulutussuunnittelija

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto