Yliö: Luomumarkkinoiden alavireestä huolimatta ilmassa on merkkejä buumin paluusta

Banaanit, appelsiinimehu ja kahvi olivat viime vuonna tuttuun tapaan suomalaisten suosituimpien luomutuotteiden joukossa, mutta luomun kokonaismyynti jatkoi laskuaan. Miten käy kotimaisen luomutuotannon tulevaisuudessa? Onko luomun suosio tekemässä paluun?

Hiljattain kuulin tätini valittavan, että mistään lähikaupoistaan hän ei enää löydä luomukermajuustoa. Eikä siitä ole kauan, kun luomurahka ja raejuusto poistuivat kauppojen hyllyiltä. Nyt hän oli huolissaan siitä, että pian joutuisi lopettamaan maitotuotteiden syönnin kokonaan, kun luomutuotteet yksi toisensa jälkeen näyttävät katoavan.

Vielä kolme vuotta sitten luomu, kuten myös ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä, tuntui olevan kaikkien huulilla. Sitten tuli sota ja inflaatio karkasi nousuun. Suomalaisten ostovoima mureni monelta suunnalta ja kuluttajan heikko luottamus talouteen onkin viime vuosina näkynyt monella tapaa yhteiskunnassamme.

Vaikka inflaatio on jo talttunut, niin kuluttajien hintaherkkyys on edelleen näkyvissä ja luomutuotteet ovat yksi asia, jonka suomalaiset ovat karsineet ostokoreistaan isolla kädellä. Tämä on näkynyt erityisesti tuoteryhmissä maito, muut maitotuotteet, hedelmät ja vihannekset. Luomumaidon heikko kysyntä johti pari vuotta sitten jopa ylitarjontaan, mikä vaikutti sen hintaan ja iski kovasti tuotannon kannattavuuteen.

Suomessa luomutuotteiden myynti päivittäistavarakaupoissa laski 2024 Pro Luomun mukaan viisi prosenttia vuoteen 2023 verrattuna. Yhteensä luomutuotteiden kulutuksesta on kolmessa vuodessa sulanut lähes 20 prosenttia. Viime vuonna luomun myynti oli noin 335 miljoonaa euroa, kun se vielä 2021 ylitti 400 miljoonaa.

Lasku on näkynyt myös lopettaneiden luomutilojen määrässä. Vuoden 2020 lopussa Suomessa oli vielä luomutiloja hieman yli 5 000, mutta 2024 lopussa enää 3 995.

Luomutilojen väheneminen johtuu kuitenkin osittain siitä, että tilakoot ovat kasvaneet, eikä merkittäviä muutoksia ole juurikaan nähty luomuviljellyn peltoalan osalta. Suomessa noin 14 prosenttia viljellystä peltoalasta oli viime vuonna luomussa, mikä on jopa hieman enemmän kuin sitä edeltävänä vuonna.

EU:n tavoite on kasvattaa luomutuotannon osuus 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, ja siihen on vielä matkaa.

Vaikka luomun kysyntä laski Suomessa ja Ruotsissa vielä viime vuonna, nyt näyttää siltä, että olemme käännekohdassa. Muualla Euroopassa luomutuotteiden kulutus kääntyi jo viime vuonna kasvuun, ja maailmanlaajuisesti luomumarkkina on kasvanut vakaasti sota- ja inflaatiohuolista riippumatta.

Suomessa talouden matalasuhdanne on ollut pitkäaikainen ja sitkeä, mutta ennusteet viittaavat siihen, että talous olisi tänä vuonna kääntymässä kasvuun ja kuluttajien ostovoima on hyvää vauhtia palaamassa taantumaa edeltävälle tasolle.

Yli kymmenen vuotta kestänyt luomubuumi on todella saanut kolauksen, mutta olisiko tulevaisuus kuitenkin valoisa? Jos kerran heikko talous on vetänyt luomun suosion alas, niin voitaisiin odottaa, että kun asiat menevät taas paremmin ja talous porskuttaa, arvot kuten kestävyys ja vastuullisuus kiinnostavat kuluttajia taas enemmän. Tämä lupaisi luomun kysynnälle hyvää.

Se, että näemme edelleen luomutuotteiden katoavan ruokakauppojen hyllyiltä ei ole välttämättä merkki siitä, että kysyntä olisi yhä laskussa, vaan on lähinnä pitkän tapahtumasarjan tulos ja oire viime vuosina nähdystä kysyntäkuopasta. Kaikki tapahtuu pienellä viiveellä, ja se pätee myös, kun mennään toiseen suuntaan.

Kysynnän elpyessä voi siis kestää hetken ennen kuin tuotteet tulevat markkinoille.

Ensimmäinen signaali kysynnän toipumisesta on hintojen nousu, ja sitä nähdään jo Euroopassa, missä luomumaidon hinta on viime kuukausina noussut tuntuvasti. Ehkä vuoden kuluttua meidän kauppojemme hyllyiltä löytyy taas laajempi valikoima luomutuotteita. Aina voi toivoa.

Ilokseni onnistuin vielä omasta, isommasta lähikaupastani löytämään tädilleni kyseistä luomujuustoa.

On kuitenkin todettavaa, että loppujen lopuksi luomun tulevaisuus on kuluttajan käsissä, eikä tuottajan. Tuottajien tulee tuottaa mitä kuluttaja ostaa. Sillä on väliä, että arvot kuten vastuullisuus painaa meidän ostopäätöksissämme, ja se on luomun tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa.

Haluan uskoa, että suomalaisilla kuluttajilla riittää halua syödä kestävästi myös tulevaisuudessa.

Lucas Lindelöf

asiantuntija, erikoiskasvituotanto

Pro Agria SLF