Lukijalta: Suomalainen naudanliha ei ole bulkkitavaraa

”Lihan tuotannossa määrä korvaa laadun” kirjoittaa Seppo Heinonen (MT 25.6.2025). Hän perustelee mielipidettään muun muassa sillä, että Luonnonvarakeskuksella toteutettuja lihanautojen ruokintakokeita käsitelleessä jutussa (16.2.2022) ”ruokinnan vaikutusta lihan laatuun eli rasvahappokoostumukseen ei tutkittu eikä siitä puhuttu mitään”.

Asia vaatii selvennystä. Lihan laatu on laaja käsite, joka pitää sisällään monia osa-alueita. Rasvahappokoostumus on osa ravitsemuksellista laatua. Olen tutkinut ruokinnan vaikutusta naudanlihan rasvahappokoostumukseen useammassa ruokintakokeessa. On totta, että nurmirehun osuuden lisääminen ruokinnassa vaikuttaa positiivisesti naudanlihan omega-6/omega3 -rasvahappojen suhteeseen.

Kuitenkin naudanlihan osuus ruokavaliossamme on sen verran pieni, että emme voi tuijottaa pelkästään lihan rasvahappokoostumusta. Kohtuullinen määrä viljaväkirehua ruokinnassa lisää tyypillisesti lihaksen sisäistä rasvaa eli marmoroitumista, mikä puolestaan vaikuttaa positiivisesti lihan syöntilaatuun eli mureuteen. Ja viime kädessä tietenkin taloudellinen laatu, eli ruhosta maksettava hinta, määrää sen, miten tuottajan kannattaa eläimensä ruokkia. Kasvutulos, teuraspaino ja ruhon laatu, kun kuitenkin nykytilanteessa määräävät sen, mitä tilinauhassa lukee.

Olen Seppo Heinosen kanssa täysin samaa mieltä siitä, että nurmeen kannattaa meillä Suomessa panostaa. Nurmeen perustuva nautakarjatalous sopii erinomaisesti meidän olosuhteisiimme. Naudanlihantuotantomme perustuu tälläkin hetkellä nurmeen, jota ruokinnassa täydennetään rehuviljalla ja elintarviketeollisuudesta saatavilla, ihmisravinnoksi kelpaamattomilla, sivutuotteilla. Suomalainen naudanliha on korkealaatuinen elintarvike. Valitettavasti siitä maksetaan tuottajalle tällä hetkellä vain bulkkitavaran hinta.

Arto Huuskonen

Tutkimusprofessori, Vesanto