Viitisen vuotta sitten alkoi liikkumiseni hankaloitua. Lihasvoima heikkeni, jalka ei suostunut nousemaan ja kaaduin helposti. Hyväksyin tilanteen, koska suvussani on paljon reumaa.
Sitten alkoivat suonenvetovaivat häiritä nukkumista, tai heräsin särkeviin ”kylmiin jalkoihin”. Välillä valvotti ”levottomien jalkojen” kipu.
Tässä vaiheessa jalkojen voima oli niin vähissä, että 100 metrin matkan kävely oli mahdotonta, jos ei välillä pysähtynyt rentouttamaan ja hieromaan reisilihaksia. Suorana kävely oli mahdotonta. Sitten alkoi suolistosta vuotaa veri.
Tämä antoi sysäyksen aloittaa gluteeniton dieetti.
Suolisto rauhoittui nopeasti, verenvuoto väheni ja loppui tyystin parissa kuukaudessa. Mutta mikä ihmeellisintä? Tarkkaa dieettiä olen toteuttanut 4,5 vuotta. Kertaakaan ei ole ollut suonenvetoa, ”levottomia” tai ”kylmiä jalkoja”, vaan ehjät yöunet ja palannut elinvoima.
On helppoa vaellella jopa suomaastossa, ei enää kaatuilemisia. Myös psoriasis-tyyppinen ihottuma alkoi vaaleta ja on poissa.
Eikä tässä kaikki: Oikean peukalon vapina häiritsi posliininmaalausharrastustani, ei häiritse enää. Pystyn peukulla myös näpyttelemään kännykkää.
Onpa reisien kipeät selluliittiklumputkin vähentyneet – vaikka mikä merkitys sillä nyt on näin kahdeksaakymppiä käyvällä naisihmisellä.
Näiden 4,5 vuoden aikana en ole tarvinnut mitään mutta lääkettä kuin Thyroxinia kilpirauhasen vajaatoimintaan. Tämä lääkitys on ollut yli 20 vuotta.
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.