Lukijalta: On kalavelkojen maksun aika – Heinäveden Palokin kosket ennallistettava

Lähes 60 vuotta sitten, ennen kouluikääni, saimme naapurin isännän kanssa minun mittaiseni järvilohen Joensuun Utrankoskista.

Kuurnan voimalaitoksen valmistuminen vuonna 1971 katkaisi Saimaan lohikalojen vaellusreitin Pielisjoessa. Samalla Utrankoskien kutualueet tärveltiin ja lapsuuteni uimarannan vedenpinta laski puolisentoista metriä.

Äärimmäisen uhanalaista Saimaan järvilohta on yritetty pelastaa Pielinen–Lieksanjoki- ja Pielisjoki–Ala-Koitajoki–Saimaa-alueella, jossa Kuurnan, Kaltimon ja Pamilon voimalaitokset kuitenkin estävät lohikalojen kutuvaellukset. Lohikalakantoja on tekohengitetty viljelemällä emokaloja ja istukkaita. Myös poikastuotantoalueita on luotu miljoonilla euroilla, mutta vuonna 2019 Kuurnaan valmistunutta Laurinvirtaa myöten tulokset ovat olleet kehnoja.

Saimaan järvilohen ja -taimenen pelastamiseksi tarvitaan luontaisia kutukoskia. Katseet kohdistuvat Heinäveden Palokkiin, jonne rakennettiin pato ja voimalaitos vuonna 1961. Purkamalla Nälönvirran pato saadaan yhdeksään koskeen jopa 40 hehtaaria kutualuetta.

Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu, että ”yhteistoiminnassa alueen toimijoiden kanssa hallitus edistää Heinäveden Palokin koskien ennallistamista uhanalaisten kalakantojen elvyttämiseksi. Samalla edistetään alueen kestävää matkailua”. Hankkeeseen varattiin 20 miljoonaa euroa, ja se on mainittu myös Itäisen Suomen ohjelmassa.

Pohjois-Karjalan Sähkö on kertonut, ettei Palokin voimalaitos ole myytävänä. Voimalaitoksen arvonmääritys aiotaan kuitenkin tehdä kesään mennessä, ja yhtiö on valmis neuvottelupöytään, jos omistajat niin päättäjät. Omistajakuntien eli Heinäveden, Ilomantsin, Joensuun, Juuan, Kaavin, Kiteen, Kontiolahden, Kuopion, Lieksan, Liperin, Nurmeksen, Outokummun, Polvijärven, Rääkkylän, Savonlinnan, Tohmajärven ja Tuusniemen päättäjät ovat nyt avainasemassa. PKS:n kannattaa kysyä myös asiakkaidensa mielipidettä.

Palokin koskien ennallistaminen olisi vuosisadan luonnonsuojeluteko Suomessa ja merkittävä virtavesien ennallistaminen Euroopan mittakaavassa.

Jouni Koskela

biologi

Savonlinna