Lapsi ensin ja sitten tulee kaikki muu

Lähtökohtani perhepolitiikassa on, että perhe on maailman tärkein yksikkö. Perhepolitiikkaa on jatkossa kaikissa kunnissa tehtävä lasten ja perheiden etu edellä. Kaikki poliittiset toimet, jotka kohdistuvat perheisiin, vaikuttavat lapsiin ja samalla tulevaisuuden täysi-ikäisiin veronmaksajiin.

Vaikka yhteiskunnan merkitys perheiden ja lasten elämän turvaajana on hyvinvointiyhteiskunnassa oleellinen, on perheiden oma vastuu kaikkein tärkein. Meidän lapsemme ovat meidän, eivät yhteiskunnan.

Vastuullinen vanhemmuus, perheiden valinnat ja turvattu lapsuus ovat tärkeitä. Tämä tarkoittaa, että kannatan jatkossakin perheen omaa vastuuta ja vastuunkantoa tekemisistään, erityisesti nykyisten yhä kasvavien vanhemmuuden haasteiden edessä.

Lasten ja perheiden eriarvoistuminen on yhteiskuntamme merkittävimpiä ongelmia, ja sen vaikutus näkyy laajalti ja liian pitkään. Perheiden oma vastuu tarkoittaa myös, että yhteiskunta ei voi sanella, miten vanhemmat haluavat lapsensa hoitaa. Perheiden vapaus tehdä valintoja, jotka sopivat kaikille osapuolille – ennen kaikkea lapselle – on ensiarvoisen tärkeää.

Perheet ovat erilaisia, me kaikki olemme, mutta lapsilla on oikeus hyvään ja turvalliseen lapsuuteen nyt ja jatkossakin.