Lukijalta: Julkisessa hallinnossa on säästömahdollisuuksia — Kun 1990-luvun lamassa karsittiin, kunnan asioiden hoito ei näyttänyt kärsivän juurikaan

Riikka Purra totesi puheenjohtajatentissä TV1:ssa 21.3.: "Kaikissa Suomen julkisen hallinnon sektoreissa on tehostettavaa. Meillä on hirveän paljon tyhjäkäyntiä. Saan viestiä näillä sektoreilla toimivilta virkamiehiltä."

Hallitusneuvottelut ovat edenneet ohjelmavaiheeseen. Neuvottelijat ovat yksimielisiä, että Suomen talous on saatava tasapainoon ja että varmin tapa on leikata menoja tavalla tai toisella. Yksikään taho – media mukaan luettuna – ei ole Purran jälkeen tuonut esille julkisen hallinnon tehottomuutta ja sen saneeraamista yhtenä tapana. Miksi kohde on tabu?

Eero Paloheimo käytti eduskunnassa 31 vuotta sitten puheenvuoron samasta aiheesta. Hän ehdotti, että "asiaa selvittämään pitäisi palkata yksi tehokas saneeraaja, ja että tuo saneeraaja tulisi etsiä julkisen sektorin ulkopuolelta". Ehdotus vaiettiin kuoliaaksi.

Valtion ja kuntien palveluksessa on 637 000 henkilöä. Määrä kasvaa vuosittain 2–3 prosenttia. Koko henkilöstön palkkamenot vuonna 2022 olivat 35,5 miljardia euroa. Keskijohdon palkkamenojen osuus niistä oli 12,3 miljardia.

Hallinnon "tehottomuudesta" ei löydy tutkimustulosta. Jotkut eläkkeelle jääneet virkahenkilöt sekä rohkeat, vielä virassaan toimivat henkilöt ovat vahvistaneet, että tyhjäkäyntiä on. Oma kokemukseni kunnan palveluksessa työskennelleenä rakennusinsinöörinä tukee tätä.

Sain sitä lisää istuessani Tuusulan kunnanhallituksessa ja -valtuustossa Suomen tähän mennessä syvimmän laman iskiessä 1990-luvun alussa. Kunta oli silloin pakon edessä melkein kuin tuleva hallitus tänä päivänä. Jostain oli leikattava.

Päätimme kymmenien virkahenkilöiden irtisanomisista. Kunnan asioiden hoito ei näyttänyt kärsivän juurikaan. Miksi silloisten laajojen irtisanomisten vaikutuksista julkisen sektorin toimintaan ei ole tehty tutkimusta? Mikä taho tätä vastustaa ja miksi?

Paloheimo arvioi aikoinaan, että jopa puolet valtion ja kuntien keskijohdosta toimii tehottomasti. Jos nämä henkilöt saataisiin siirrettyä "tuottavaan" työhön, vuotuinen säästö Suomen julkisen sektorin menoissa voisi jatkossa olla jopa 6 miljardia. Jos Paloheimon ehdotus olisi aikoinaan hyväksytty, valtiolla ja kunnilla saattaisi parhaassa tapauksessa olla tänä päivänä jopa 100 miljardia vähemmän velkaa.

Kun Petteri Orpon tuleva hallitus etsii oikeudenmukaista ja järkevää leikkauskohdetta, tässä olisi yksi sellainen!

Veli-Pekka Kiviharju

ex-kuntapoliitikko, ex-päätoimittaja

Tuusula