Kemera-tuki palkitsee huonoa metsänhoitoa

Kemera-tuki palkitsee huonoa metsänhoitoa: Olen samaa mieltä tutkija Juho Rantalan kanssa (MT 20.2.2012).

Hyvän taimikon aikaansaamisessa ensimmäiset vuodet ovat erittäin tärkeitä riippumatta siitä minkälaista uudistusmenetelmää käytetään. Pienillä taimilla voi olla monenlaisia alkuvaikeuksia kuten heinittyminen, vesakoituminen, myyrät ja hirvet. Tämän takia taimikoiden kehitystä tulee seurata tiiviisti sekä tehdä kulloinkin tarpeelliset hoitotyöt ja taimien täydennykset välittömästi.

Valitettavasti näin asia ei läheskään aina ole, vaan alueelle tarkoitettu taimiaines tuhoutuu varhaishoidon puutteen takia. Myöhemmin kohteelta saadaan energiapuuta kemeratuella mutta hyvää oikeaa puulajia sisältävä taimikko on usein menetetty.

Olen tehnyt tilallani metsä- ja metsänhoitotöitä jo 50 vuoden aikana sekä seurannut alaa eri tietolähteistä. Itse olen tehnyt varhaisperkauksen aina sekä varsinaisen taimikon hoidon ajallaan ja olen varsin tyytyväinen taimikoiden ja nuorten metsien tilaan. Näin toimien energiapuuta ei tule, kasvaa teollisuudelle sopivaa puuta.

Kun taimikko kuitenkin perustetaan joko istuttamalla tai luontaisesti maanmuokkauksen jälkeen ja jätetään sen jälkeen oman onnensa nojaan, myöhemmin tehdyllä viivästyneellä taimikonhoidolla kemeratuella tulos on huono.

Jos halutaan hyviä taimikoita ja tuottavia metsiä tulevaisuudessa, taimikon varhaishoidon tuki tulee palauttaa esimerkiksi veroetuna, kuten se oli ennen pinta-alaverotuksen aikana.

Puusukupolven kiertoaika on pitkä, siihen sopii huonosti joka hallituskaudella tehdyt muutokset lakeihin ja verotukseen.

Tavoitteena tulee olla hyvälaatuisen puun tuottaminen jokaisella hehtaarilla mahdollisimman pienin kustannuksin. Kemeratuki nykymuotoisena ei tosiaankaan edistä hyvää metsänhoitoa.