
Typpi on keskeinen kasvien kasvuun tarvittava ravinne. Nykyisellään Suomi on liian riippuvainen fossiilisella energialla valmistetuista väkilannoitteista, erityisesti typestä. Tuontipanoksiin perustuvia typpilannoitteita käytetään 150 miljoonaa kiloa vuodessa, eikä tuontia korvaavia typen lähteitä ole aina helppo ja nopea ottaa käyttöön. Ratkaisuja on kuitenkin etsittävä.
Typen tehokas kierrätys vähentää tarvetta käyttää perinteisiä epäorgaanisia lannoitteita ja parantaa ravinteiden käytön ympäristöllistä kestävyyttä. Lisäksi kierrätys varmistaa elintarviketuotannon huoltovarmuutta tilanteessa, jossa lannoitteiden hinnat nousevat ja tuotteissa on saatavuusongelmia.
Typpihaasteen ratkaisemiseksi on käytössä ja käyttöönotettavissa useita eri keinoja. Myös täysin uusia ratkaisuja ja innovaatioita tarvitaan. Typen riittävyyden turvaamiseksi tarvitaan uudenlaista ajattelua koko ruokaketjulta.
Kierrosta nykyisin, esimerkiksi jätevesien mukana poistuva typpi tulisi saada ohjattua takaisin ruoantuotantoon sekä maataloustuotannossa tapahtuva typen huuhtoutuminen ja haihtuminen ilmaan tulisi minimoida. Lisäksi typpeä sitovien kasvien laaja-alaisempi viljely suoraan ihmisravinnoksi tai rehuksi on tarpeen. Yksi varteenotettava mahdollisuus on jalostaa vihreästä vedystä synteettisiä typpilannoitteita.
Typpihaastetta tulee ratkoa määrätietoisesti ja järjestelmällisesti yhteistyössä kaikkien ruokaketjun toimijoiden kesken – pellolta pöytään ja takaisin peltoon. Me haluamme nostaa keskusteluun Suomen typpiturvan varmistamisen nyt ja tulevaisuudessa.
Anna Virolainen-Hynnä
Eeva Vainio
Liisa Pietola
Airi Kulmala
Mari Hannuksela
Paula Lindell
Jutta Laine-Ylijoki
Mia Nores
Laura Höijer
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.