Lukijalta: Luonnonsuojelu ei ole talouskasvun vastakohta

Kolumnissaan (MT 8.6.2026) valtiovarainministeri Riikka Purra rakentaa vastakkainasettelua talouskasvun ja luonnonsuojelun välille. On hyvä, että luonnon köyhtymisestä keskustellaan. Käytetty retoriikka kuitenkin siirtää huomion pois siitä, että luonnon köyhtymisen kielteisistä vaikutuksista yhteiskuntiin on olemassa vahvaa tieteellistä näyttöä – niin kansainvälisesti kuin meillä Suomessa.

Hallitustenvälisen luontopaneelin (IPBES) raportit kokoavat tutkimusnäyttöä luonnon monimuotoisuuden tilasta ja vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan luonnon köyhtyminen heikentää luonnon ihmisille tuottamia hyötyjä ja hyvinvoinnin edellytyksiä. IPBESin vuoden 2026 liiketoimintaa ja luonnon monimuotoisuutta koskevan raportin mukaan kaikki yritykset ovat luonnosta riippuvaisia ja samalla vaikuttavat siihen suoraan tai arvoketjujensa välityksellä. Luonnon tila ei ole yrityksille ulkoinen ympäristökysymys, vaan osa niiden toimintaedellytyksiä, riskiprofiilia ja arvonmuodostusta. Talouskasvun ja luonnonsuojelun esittäminen toisiaan poissulkevina tavoitteina ei vastaa tutkimusnäyttöä.

Kärjistävä retoriikka heikentää päätöksenteon tietopohjaa. Kun julkisessa keskustelussa vähätellään tutkimusnäyttöä, poliittinen harkinta altistuu puutteelliseen tietopohjaan nojaaville ratkaisuille. Samalla luottamus asiantuntijatietoon heikkenee, ja yhteiskunnallinen polarisaatio vahvistuu. Tämä rapauttaa demokratian kykyä vastata monimutkaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Vain tutkittuun tietoon nojaava keskustelu luo perustan päätöksille, jotka turvaavat luonnon ja yhteiskunnan pitkän aikavälin kestävyyden sekä tulevien sukupolvien hyvinvoinnin edellytykset.

Janne S. Kotiaho

ekologian professori, Luontopaneelin puheenjohtaja

Ilari E. Sääksjärvi

biodiversiteettitutkimuksen professori, Luontopaneelin 1. varapuheenjohtaja

Minna Pappila

metsä- ja biodiversiteettioikeuden dosentti, Luontopaneelin 2. varapuheenjohtaja