Kotimaiset vaalit ovat arvotavaraa, kun demokratiaa murennetaan muualla pelottavalla tavalla

Kevään kotimainen poliittinen draama esitetään 13. huhtikuuta, kun me äänestämme ehdokkaitamme kunta- ja aluevaaleissa. Kilpailutilanne kansainvälisten tuotantojen kanssa on kuitenkin kova.

Opetukseen, vanhustenhuoltoon tai vaikkapa oman kunnan kaavoitusratkaisuihin on pyrittävä puhaltamaan mielenkiintoa samaan aikaan, kun Yhdysvaltain presidentti ja kansainvälisen politiikan kärkiartisti touhuaa omituisia hankkeitaan.

Kuinka pitkälle Donald Trumpin veljeily Venäjän kanssa voi edetä. Aikooko hän todella kiistää ilmastonmuutoksen tai romuttaa oman maansa köyhän väestönosan loputkin oikeudet säälliseen elämään mahanmuuttajista puhumattakaan?

Tähän asti Trump on ylittänyt monet perinteiset rajat, nujertanut oman puolueensa sivistysrepublikaanit ja hämmentävällä tavalla pystynyt hiljentämään myös demokraattien rivit.

Tämä kaikki kannattaa pitää mielessä, kun kunta- ja aluevaaliehdokkaat käyvät omia kampanjoitaan. Avoin kampanjointi ja paikallisdemokratia ovat arvoja, joita pitää puolustaa.

Yhdysvaltain kehitys tai vaikkapa Istanbulin isot mielenosoitukset Turkin itsevaltaista presidentti Recep Tayyip Erdoğania vastaan osoittavat demokratian tarpeen.

Demokratia ei ole luonnonlaki. Se on hidasta ja alue- tai kunnanvaltuustojen työtä on helppo arvostella. Silti sitä on syytä puolustaa.

Ilman demokratiaa ja ihmisten tasapuolista mahdollisuutta päästä osallistumaan ja tulla kuulluksi, jokaisen elämä on ikävämpää ja pelottavampaa.

Länsimaisen vapauden mallimaana pidetty Yhdysvallat kipuilee nyt perusoikeuksien toteutumisen kanssa. Maa on murenemassa, kuten palkittu toimittaja Iida Tikka viime vuonna ohjelmasarjansa Ylellä nimesi.

Omien paikallisvaaliemme ehdokkaat, heidän taustajoukkonsa ja puolueiden aktiivit ansaitsevat kunnioituksen jo tässä vaiheessa.

He ovat valmiita käyttämään sekä omaa aikaa että rahaa päästäkseen hoitamaan asioita, jotka ovat meidän kaikkien kannalta välttämättömiä.

Samaa aktiivisuutta on syytä odottaa myös puolueilta.

Jos aidot alueelliset aiheet eivät puoluejohtajia kiinnosta, yleispolitiikasta kannattaa keskustella joka tapauksessa.

Vaikka paikallisvaalien yleispoliittista merkitystä usein vähätellään, ei kannattaisi. Niissä mitataan joka tapauksessa puolueiden kansallinen kannatus ja luodaan asetelma hallituksen lopputaipaleelle.

Sillä on merkitystä, onko maan suurin puolue SDP vai kokoomus tai palaako keskusta kolmen suuren joukkoon?

Kiinnostavaa on myös, onnistuuko puheenjohtaja Riikka Purra estämään perussuomalaisten luisun vai kilvoitteleeko hänen puolueensa samassa sarjassa vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa.

Hyvää kotimaista draamaa on tarjolla varmasti vaali-iltanakin. Tärkeää on myös, ettei siihen sisälly ylimääräistä kansainvälistä vaikutusta.

Sekä Trumpin että Venäjän osalta kaikilla puolueilla on pysynyt edelleen pää kylmänä.

Tämäkään ei ole luonnonlaki. Valitettavasti.