EK:n johtaja: Pysyykö koulutus muutoksessa mukana?

Vihreän kasvun ikkuna aukesi selkoselleen Venäjän Ukraina-aggressioiden myötä.

Mahdollisuus tulee Suomelle kreivin aikaan, sillä hyvinvointiyhteiskunnan saaminen kestävälle pohjalle on tehtävä nyt ja siihen tarvitsemme kasvua ja tuloja. Tarvitsemme uutta teknologiaa, toimivia tutkimusympäristöjä, lisää innovaatioita sekä investointeja.

Näitä mahdollistamaan tarvitsemme tekijöitä.

Kasvu – oli se sitten vihreään siirtymään tai muuhun muutokseen liittyvää – tarvitsee osaavat tekijänsä. Syntyvyyden alhossa meillä on kaksi keinoa saada lisää osaavia tekijöitä: kaikki saadaan työmarkkinoille ja työhön johtava maahanmuutto kuntoon.

Osaajien houkuttelussa ulkomailta onnistutaan, kun siitä tehdään järjestelmällistä ja prosessit ovat kunnossa. Osa Suomeen muuttavista tulee ensin kouluttautumaan oppilaitoksiin ja sieltä edelleen työmarkkinoille.

Pysyvyyden varmistamiseksi tarvitaan koulutustarjonnan uudistamista ja ennen kaikkea verkostojen luomista alueen työnantajiin erityisesti korkeakoulupaikkakunnilla. Muuttoherkkyys kun kasvaa koulutustason nousun myötä.

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet jakautuvat tasaisimmin koko maahan. Ammatillinen koulutus on jo nyt työelämälähtöistä ja siksi sillä on pitovoimaa alueelle.

Alueellinen eriytyminen on ollut jo pitkään tosiasia. Muuttovoittoisten kuntien määrä tasaantui covid-19-pandemian aikana vain hetkeksi. Analyysit osoittavat, että merkittävimmät opiskelijoiden muuttovirroista hyötyvät alueet ovat jälleen Helsinki ja Tampere.

Jäsenemme kertovat kasvua haittaavasta osaajapulasta kautta maan.

Jos oppilaitokset tarjoavat vääränlaista koulutusta suhteessa alueen yritysten tarpeeseen, hetkeksi alueelle kouluttautumaan tulleet opiskelijat valuvat töihin muualle. Näin tulee käymään myös ulkomailta tulleille opiskelijoille. Panos kasvulle jää kovin pieneksi eikä uusien kasvukeskuksien unelma toteudu.

Vihreä kasvu ja teollisuuden uusiutuminen tuovat kasvua moneen maamme kolkkaan. Aidot kasvualueet luovat edellytykset koko maan menestymiselle.

Myös koulutuspolitiikkaa pitää tehdä koko maan etu ja kilpailukyky mielessä. Koulutus kohdistuu aina ihmiseen, Suomessa syntyneeseen tai muualta muuttaneeseen. Henkilöön, jonka tulevaisuudesta ja ajankäytöstä on kysymys.

Kaikkien oppilaitosten kyky kouluttaa kysyntää vastaavaa laadukasta osaamista koko maassa on koulutuspolitiikkamme kulmakivi. Näemme toistuvasti koko maata koskevissa kyselyissämme, että noin 80 prosenttia yrityksistä kertoo rekrytoivansa korvaajaa poistuneelle työntekijälle.

Uusiakin tehtäviä syntyy, mutta pienemmässä määrin.

Tulemme jatkossakin olemaan pieni viennistä riippuvainen avotalous. Tarvitaan joukko korkeasti koulutettuja kehittämään uusia teknologioita, suunnittelemaan uutta ja huolehtimaan innovaatiotoiminnasta.

Tarvitaan myös ammattiosaajia pilotoimaan, rakentamaan sekä ylläpitämään uuteen teknologiaan ja palveluihin nojaavaa tuotantoa aina teolliseen mittakaavaan asti. On keskityttävä varmistamaan koulutuksen laatu, varmistettava peruskoulun toimintakyky ja pidettävä ammatillinen koulutus pinnalla.

Tämä on parempi strategia kuin koettaa kouluttaa miltei koko ikäluokalle korkeakoulututkinto.

Koulutus on satsauksena kannattava vain, jos koulutusta vastaava työpaikka on tarjolla. Jos työpaikkaa ei ole, on edessä muutto tai kouluttautuminen uudelleen.

Kasvun pelikentän muutosta vasten nykyinen 50 prosentin korkeakoulutettujen osuus ikäluokasta on riittävä tavoite.

Riikka Heikinheimo

johtaja

Elinkeinoelämän keskusliitto EK