• Lukijalta: Ennallistamisasetus on voitto Suomen luonnolle ja puhtaille vesille

    Olennaista asetuksessa on, että Suomi saa itse päättää, millä keinoin se pyrkii kohentamaan luonnon tilaa. Käytännössä ennallistaminen tarkoittaa soiden, kosteikkojen, jokien, järvien, rannikkojen, niittyjen, metsien ja kaupunkiympäristöjen tilan parantamista.
    Kansanedustaja Hanna Holopaisen mukaan ennallistaminen tarkoittaa muun muassa jokien tilanteen parantamista. Kuvassa kunnostettu Loimijoen Loimankoski Huittisista.
    Kansanedustaja Hanna Holopaisen mukaan ennallistaminen tarkoittaa muun muassa jokien tilanteen parantamista. Kuvassa kunnostettu Loimijoen Loimankoski Huittisista. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Mielipide|Politiikka
    29.6.202415:30
    Lukijalta
    Hanna Holopainen

    Hannu Hoskonen kirjoitti Maaseudun tulevaisuudessa (25.6.) ennallistamisasetuksen olevan tuhoisa Suomen kansantaloudelle. Hoskonen väitti, että tuleva ennallistaminen maksaa miljardeja. Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Monet asetuksen luonnon tilan parantamiseen tähtäävistä toimista ovat sellaisia, joita muutenkin Suomessa jo teemme.

    Esitystä on lievennetty huomattavasti alkuperäisestä. Nykymuodossaan jäsenmailla on paljon sananvaltaa siihen, miten ja missä ennallistamista toteutetaan. Suomessa suurin osa tulevista toimista liittyy soiden ja vesistöjen tilan parantamiseen, vaikka kansallinen keskustelu on pyörinyt metsien ympärillä.

    Olennaista asetuksessa on, että Suomi saa itse päättää, millä keinoin se pyrkii kohentamaan luonnon tilaa. Seuraavaksi laaditaan Suomen oma ennallistamissuunnitelma. Luonnon tilan parantaminen maksaa myös itsensä takaisin erilaisina luontohyötyinä, kuten kirkkaampina uimavesinä ja vähentyneenä sinilevänä.

    Orpon hallitus arvioi ennallistamisasetuksen kustannukset Suomelle suhteettoman suuriksi ja lietsoi tällä vastustusta asetusta kohtaan. Kansalaisten enemmistö on kuitenkin ennallistamisasetuksen kannalla. Toukokuussa julkaistun kyselytutkimuksen mukaan jopa 70 prosenttia suomalaisista kannattaa asetuksen tavoitetta parantaa suomalaisen luonnon tilaa.

    Käytännössä ennallistaminen tarkoittaa soiden, kosteikkojen, jokien, järvien, rannikkojen, niittyjen, metsien ja kaupunkiympäristöjen tilan parantamista. Jokiuomia palautetaan kohti luonnontilaa muun muassa purkamalla patoja, luonnonlaitumia palautetaan käyttöön, suo-ojituksia tukitaan, kaupunkialueiden puustoa ja kasvillisuutta lisätään, puulajien monimuotoisuutta lisätään, jätetään kuolleita pystypuita ja lisätään lahopuuta.

    Entä miksi asetusta tarvitaan? Koska 80 prosenttia luontotyypeistä Euroopassa on huonossa kunnossa. Puhdas vesi on elämän elinehto, minkä vuoksi merkittävä osa ennallistamisen tavoitteista koskee vesien tilan parantamista. Mökkiläinenkin kiittää, kun oman kaivon vesi pysyy juomakelpoisena ja oma ranta uimakelpoisena.

    Hanna Holopainen

    kansanedustaja (vihr.)

    diplomi-insinööri

    Lappeenranta

  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 3

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Yhteiskunta | Asiantuntijalta: Noitavainoilla ja natsi-Saksan juutalaisvainoilla merkittäviä eroja

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa