Kiertotalouden edelläkävijyys vaatii toimeen tarttumista

Joulukuussa valmistuva ja vuoteen 2035 ulottuva kiertotalouden strateginen ohjelma on Suomen kiertotalouden kehitykselle erittäin tärkeä. Suomesta löytyy osaamista ja innovaatioita, mutta kierto­talouden edistämisessä riittää vielä työtä.

Maailman ensimmäinen kiertotalouden kansallinen tiekartta julkaistiin Suomessa 2016. Tavoitteena oli, että Suomi on yksi kiertotalouden edelläkävijöistä vuonna 2025. Tiekartta linjasi myös toimenpiteiden ensimmäisen erän.

Vuonna 2018 kiertotalous muodosti noin viisi prosenttia Suomen bkt:stä (TEM 2020).

Suomella on hyvä mahdollisuus kaksinkertaistaa kiertotalouden liikevaihto ja siihen liittyvä arvonlisä vuoteen 2030 mennessä. Se vaatii politiikkatoimien rohkeaa suuntaamista kohteisiin, jotka parhaiten tarttuvat kasvumahdollisuuksiin.

Suomen vahvuudet kiertotaloudessa linkittyvät kansainvälisiin markkinoihin, innovaatioihin ja osaamiseen. Toimivat kiertotalousratkaisut eivät kuitenkaan riitä muutoksen läpivientiin, elleivät ne leviä kansainvälisille markkinoille. Tarvitaan myös pitkäjänteistä kehitystyötä ja merkittäviä investointeja.

Yksi kiinnostava alue Suomelle ovat kiertotalouden ja datatalouden mahdollisuudet. Digitaalisilla ratkaisuilla voidaan vähentää luonnonvarojen käyttöä ja kehittää tuotantoprosesseja. Meillä on osaamista älykkäiden energian- ja mate­riaalinkulutusta vähentävistä ratkaisuista teollisuuteen ja kuluttajille.

Suomalaislähtöinen Maailman kiertotalousfoorumi WCEF on vuodesta 2017 lähtien koonnut yhteen liike-elämän johtajia, päättäjiä ja asiantuntijoita ympäri maailmaa. Syyskuussa järjestetyn foorumin sanoma oli selvä: kiertotalouden avulla voidaan elvyttää taloutta kestävästi sekä ratkaista luonto- ja ilmastokriisiä.

Meillä ei ole varaa tuudittautua tyytyväisyyteen. Muutkin panostavat kiertotalouteen: Euroopassa on julkaistu 20 kiertotalouden strategiaa, viimeksi Ruotsissa. Jotta Suomella jatkossakin olisi tarjota edelläkävijäratkaisuja, pitää kunnianhimon pysyä korkeana.

Suomella on hyvä mahdollisuus kaksinkertaistaa kiertotalouden liikevaihto ja siihen liittyvä arvonlisä vuoteen 2030 mennessä.