Veli-Matti Lillbacka kirjoitti (MT 27.3), että modernin demokratian tulisi perustua kansalaisen ja päättäjän väliseen vuorovaikutukseen virtuaalisen palvelun kautta sekä kunta- että valtiotasolla.
Päättäjien tuominen lähemmäs kansalaista on hyvä, mutta muutoin ajatusta on mahdoton kannattaa.
Ensinnäkin, monissa kunnissa on kuntalaisaloitemahdollisuus, joka on samantapainen kuin kansalaisaloite. Toiseksi, niin kuntapäättäjiin kuin kansanedustajiinkin voi olla suoraan yhteydessä jo nyt.
Minä ainakin olen ollut, ja vastauksiakin saanut. Onko suora kontakti liian vaikeaa ja avointa nykynettikansalaiselle?
Viimeisimpänä mutta tyhmimpänä on esitys äänestää siitä, kuinka edustajan tulisi äänestää päätettävästä asiasta. Tämä muistuttaa jo kuultua demokratia 2.0 tai suoraa demokratiaa, mitä näitä anarkistivasemmisto onkaan lanseerannut.
Kysynpä vain, että miten tämä eroaa suorasta äänestämisestä, jossa vanhemmat ja kiireisimmät ihmiset ulkoistetaan?
Minä ainakin äänestän kansanedustajan täyspäiväiseksi työntekijäkseni perehtymään päätöksiin, ja äänestämään asioihin perehtyneenä. Lillbackan esityksessä edustaja olisi turha, ja päätökset perustuisivat tavalliseen kansalaisen käsityksiin ja mielikuviin, eikä kansanedustajan tai kunnanvaltuutetun asiaan perehtyneisyyteen.
Kannattaa myös itse koittaa päästä edustajistoihin, jotta voi vaikuttaa ja kuulla kansaa omien päätösten tueksi.
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.