Valtiovarainministeriön mukaan sosiaali- ja erityisesti vanhustenhoidon säästöpotentiaali syntyy digitalisaatiosta. Kotihoidon työntekijöitä ei tarvitsisi lisätä, vaan suuri osa kotikäynnistä voitaisiin jatkossa hoitaa virtuaalisesti.
Tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtajana näen digitalisaatiossa suuria mahdollisuuksia ennaltaehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen kehittämisessä. Muistiliiton puheenjohtajana väitän silti, ettei hallituksessa ole tilannekuva kohdallaan.
Digitalisaation avulla voidaan hoitaa monia asioita resursseja säästäen. Kansakuntamme ikääntymisestä johtuen lisääntyvät muistisairaudetkin, eikä digitalisaatio aina auta yksin asuvaa muistisairasta. Hän tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa – toisen ihmisen läheisyyttä ja apua.
Laitoshoidon vähentäminen on ollut asiallinen päätös. Kun kotona oleminen ei enää onnistu, muistisairaalle paras paikka on yhteisökoti, kuten tehostettu palveluasuminen. Jokaisella muistisairaalla on oltava pääsy sellaiseen yhteisökotiin, jossa hänen tarpeisiinsa voidaan parhaiten vastata.
Muistiliitto on yhdessä Hoitotyön tutkimussäätiön kanssa saanut Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta rahoitusta sellaisen kriteeristön laatimiseen, jonka avulla voidaan arvioida, milloin on aloitettava keskustelu muistisairaan muuttamisesta yhteisökotiin.
Kokonaan toinen asia on, minkä verran näihin yhteisökoteihin on pesiytynyt laitoskulttuurin piirteitä. Muistiliitto julkaisi pari vuotta sitten hyvän hoidon kriteeristön. Se palvelee työyhteisöjä pyrittäessä kodinomaisempaan hoitokulttuuriin.
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.