• Perusopetuksen tulevaisuuteen uusia näkökulmia

    Mielipide
    25.9.202002:00
    Kolumni
    MT toimitus

    Maaseutukunnissa on käyty värikästä keskustelua perusopetuksen järjestelyistä. Syynä on ollut kuntien talouden ahdinko ja huoli koululaisten riittävyydestä. Vastakkain ovat valinnat kyläkoulujen tai taajaman yhteiskoulun välillä.

    Yksi suuri kouluyksikkö ja pitkät koulumatkat ovat kannan­otto tilastotieteen puolesta, ja tapa toteuttaa ennakoitua kehitystä vain yhdestä näkökulmasta. Onko se harkittua ennakoitua sopeutumista alueen heikkenevään kantokykyyn ja ylevää vastuunkantoa ennen lopullista antautumista? Tilastoja luettaessa ja arvioitaessa tulisi huomioida, että tutkija näkee vain todennäköisen kehityksen peilaten sitä alueen aiempaan kehitykseen.

    Mitään alueen omia kehittämistoimia tai vaikkapa elinkeinoelämän vaateita tässä tilastoinnissa ei juurikaan huomioida. Mikäli perusopetuksen ja kouluinvestointien investointeja verrattaisiin vaikkapa teollisuuden henkilöstötarpeisiin pienen syntyvyyden alueilla, pitäisikö tuotannollisia investointeja hillitä tai siirtää muualle, koska vuosikymmenten päästä täällä ei tilastojen mukaan olisi työntekijöitä? No ei missään tapauksessa.

    Syntyvien määrää ei pidä tuijottaa yksisilmäisesti. Tilanne korjautuu etupäässä työperäisellä maahanmuutolla, josta on jo paljon kokemuksia. Meidän pitäisi jo pelkästään elinkeinoelämämme säilymisen kannalta pohtia toimintaympäristössämme ratkaisuja, jotka turvaavat osaavan henkilöstön kasvavan tarpeen. Tämä edellyttää strategiaa myös muualta tänne muuttavien perheiden sijoittamiseksi ja näiden lasten koulutuksen järjestämiseksi.

    On kokonaan kuntapäättäjiemme käsissä, näkevätkö he muun muassa välttämättömän tulijavirran kannalta houkuttelevammaksi perusopetuksen tyyssijaksi yhden suuren vai useamman pienen yksikön muodostamisen.

    Korona-aika on lisännyt maaseutumaisten ja ruuhkattomien ympäristöjen arvostusta ja kysyntää. Tällaistakin trendiä on hyvä tarkkailla ja toteuttaa kauaksi tulevaisuuteen suuntautuvat koulu­investoinnit laadukkaina ja kysynnän mukaisina. Pitää ottaa huomioon myös tila­ratkaisujen jousto, seutuyhteistyön ja alueen monipuolisen markkinointimahdollisuuden myös perusopetuksen hyvän tarjonnan osalta.

    Kari Luostarinen

    Iisalmi

    Syntyvien määrää ei pidä tuijottaa ­yksisilmäisesti.

    Artikkelin aiheet
    perusopetus
    maaseutu
    koulutuspolitiikka
    koulurakentaminen
    työperäinen maahanmuutto
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Mummon piironki kulkee isältä pojalle