Lukijalta: Kokemäenjoen kalatiet viimein rakennettava – patojen umpikujaan nousee vuosikymmenten jälkeenkin vaelluskaloja
Kokemäenjoen seitsemän vesivoimalaitoksen alkuperäiset luvat edellyttivät kalateiden rakentamista, kirjoittaa Pekka Vuorinen Kokemäenjoen reitin kunnostusyhdistyksestä. ”Vuosikymmenten jälkeen Harjavallan padolle nousee edelleen vaelluskaloja.”
Yksi Kokemäenjoen voimalaitoksista on Tyrvään voimalaitos Sastamalassa. Kuvituskuva. Kuva: Taneli LaineKokemäenjoen ympäristövelka ei ole vain ekologinen vaje vaan myös oikeudellinen kysymys. Harjavallan ja Tammerkosken välillä sijaitsee seitsemän vesivoimalaitosta jotka kantavat raskasta historiallista perintöä. Näiden laitosten alkuperäisissä luvissa on selkeä ehto: kalatiet on rakennettava.
Joen sulkeminen ja patoaminen katkaisivat vaelluskalojen, muun muassa lohen, taimenen ja siian reitit ja tuhosi luontaiset kutualueet. Lupien kalatievelvoitteet korvattiin istutusmaksuilla. Se on riittämätön ratkaisu ekosysteemin elpymiselle. Istutukset eivät palauta joen luonnollista elinkiertoa.
Ympäristövelan takaisinmaksu edellyttää paluuta juurille. Järjestöt ajavat voimalaitoslupien kalatalousvelvoitteiden päivittämistä vastaamaan nykyistä lainsäädäntöä ja alkuperäisten lupien henkeä.
Vuosikymmenten jälkeen Harjavallan padolle nousee edelleen vaelluskaloja päästäkseen lisääntymisalueille. Vasta kun kalat pääsevät jälleen nousemaan latvavesille asti, voidaan katsoa, että joen historiallista velkaa on alettu toden teolla lyhentää.
Pekka Vuorinen
Kokemäenjoen reitin kunnostusyhdistys ry
Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat
