• Ruotsin koronatilanne ja historiaa

    Mielipide
    5.8.202002:00
    Kolumni
    MT toimitus

    Miksi Ruotsissa koronatilanne on huono ja Suomessa, Tanskassa ja Norjassa parempi?

    Tämä asia vaatii laajempaa pohdintaa. Ruotsilla on historiastaan johtuen suurvaltapsykologia. Ruotsi on säilynyt sodilta pitkällä ajalla ympärillä olevien valtioiden suojassa. Kärjistetysti asian voisi ilmaista niin, että tämä Ruotsin nykyinen tilanne johtuu siitä, että Ruotsia ei ole pommitettu sodassa. Kysymys on suurvaltapsykologiasta ja se on tiedostamatonta. Samanlainen tilanne on tällä hetkellä Yhdysvalloissa ja Venäjällä.

    Talvisodan aikana virallinen Ruotsi kielsi kaiken avun Suomelta, mikä johtui Stalinin pelosta. Ruotsi oli ajanut armeijansa alas ja oli puolustus­kyvytön. Eversti Halsti, joka talvisodan aikana oli kapteenina Summan huoltopäällikkö, haukkui Ruotsia erittäin raskaasti suomen- ja ruotsinkielisessä julkaisussa. Mannerheim ei tykännyt tästä julkisuudesta ja luultavasti siitä johtui, ettei Halsti koskaan edennyt kenraa­liksi, vaikka hänen sotilasansionsa olisivat sitä edellyttäneet.

    Virallinen Ruotsi oli Suomea vastaan, ja se aiheutti silloin syvää ruotsalaisvihaa Suomessa. Ruotsista tuli kuitenkin vapaaehtoisia sotilaita huomattavan paljon ja heitä myös kaatui Suomen rintamilla. Kun sotilaita palasi Ruotsiin, Ruotsin valtio riisti heiltä sotilasarvot.

    Yksityiset kansalaiset Ruotsissa avustivat monella tavalla Suomea, esimerkiksi sotaorpojen kummitoiminnalla. Sisarellani Irmelillä oli ruotsalainen sotakummi, perheetön kansakoulun­opettaja Karin Andersson. Hän lähetti Irmelille vaatteita ja myös makeisia, joita kaikki saimme. Irmeli sai myös hiihtopuvun, kun kummi kuuli hiihtoharrastuksesta. Suomessa ei tällaisia vaatteita saanut. Sodan jälkeen Irmeli voitti Varsinais-Suomen hiihtomestaruuskilpailussa Liedossa naisten sarjan 16-vuotiaana.

    Äitimme oli kirjeyhteydessä kummiin. Opettaja kirjoitti ruotsiksi ja äitimme suomeksi. Hän kävi polkupyörällä Gottlebenien luona Harikkalassa käännättämässä kirjeet. Kirjeenvaihto jatkui opettajan kuolemaan asti.

    Kauno Pietilä

    Kalanti

    Artikkelin aiheet
    Ruotsi
    koronapandemia
    talvisota
    Suomi
    ruotsin historia
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Rypsiöljyn käyttö polttoaineena maatilalla kannattaa