Yliö: Sallan lukiokoulutuksesta mallia koko Suomelle

Viime vuonna Suomeen syntyi likimain korkea­koulujen aloituspaikkoja vastaava määrä lapsia. Tämä kirkastanee kaikille sen, mikä tulevina vuosikymmeninä tulee olemaan maamme suurin kestävän yhteiskuntakehityksen uhkatekijä.

Yliopistot ja ammattikorkea­koulut ovat vuoden 2010 yli­opistolain uudistuksen jälkeen pyrkineet voimakkaasti lisäämään ulkomaisten opiskelijoiden määrää. Maahan jääneiden koulutettujen asiantuntijoiden määrällä mitattuna tulokset ovat kuitenkin jääneet vaatimattomiksi. Näin on huolimatta siitä, että lukukausimaksut Euroopan Unionin ulkopuolelta tuleville opiskelijoille ovat sangen kohtuulliset. Samoin EU:n alueelta tulevien opiskelijoiden määrä on olematon, vaikka heillä on mahdollisuus maksuttomaan koulutukseen.

Syyt siihen, että emme ole kovinkaan houkutteleva opiskelupaikka korkeakoulutusta hakeville ovat moninaiset: ilmasto, kansainvälinen tuntemattomuus, vaikea kieli, ulkomaisten näkökulmasta sulkeutunut yhteiskunta ja suoranainen rasismi.

Nykyisen hallitusohjelman sisältämä vaatimus kokonaan kulut kattavista lukukausi­maksuista vähentänee entisestään suomalaisten korkeakoulujen kiinnostavuutta. Korkeakoulutuksen vaikuttavuutta demografisen ongelmamme ratkaisemisessa vähentää edelleen se, että englanninkielisten korkeakouluopintojen jälkeen on vaikea työllistyä Suomeen.

Ruotsin viime aikojen tapahtumat ovat pelottava esimerkki. Mikäli maahanmuuttajia ei kyetä integroimaan yhteiskunnan toimiviksi jäseniksi, voi syntyä vaikeita yhteiskunnallisia ongelmia, jotka vain lisäävät ulkomaalais­vastaisuutta. Siksi olisi kiireesti pyrittävä löytämään aikaisempaa parempia keinoja kotoutumiseen. Tämä on mahdollista tehdä etukäteisen suomen kielen oppimisen ja korkeakoulutusta varhaisemman koulutuksen eli toisen asteen koulutuksen avulla.

Suomessa on suuri joukko lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia, jotka kärsivät ankarasta opiskelijapulasta. Peruskoulusta valmistuneiden määrän pienentyessä laajat alueet Suomesta ovat kokonaan tyhjenemässä asutuksesta, millä alkaa olla elinkeinoelämän kuihtumisen lisäksi myös turvallisuuspoliittinen merkitys.

Käsityksemme on, että kotoutuminen suomalaiseen yhteis­kuntaan on huomattavasti sujuvampaa, mikäli se alkaa jo toisen asteen koulutuksessa. Suomen kielen opiskelu jo lähtömaassa osoittaa myös vahvaa motivaatiota uuden elämän aloittamiseen.

Hyvänä esimerkkinä on Sallan kunnassa vuonna 2007 alkanut lukiokoulutus. Sallan mallissa suomen kieltä opiskellaan ohjatusti lähtö­maassa jo ennen maahan saapumista. Suomen kielen taito testataan opiskelijavalinnan yhteydessä. Opiskelijat suorit­tavat ylioppilastutkinnon suomen kielellä.

Sallan lukiossa toteutettu kansainvälisten opiskelijoiden koulutus alkoi kunnan omasta aloitteesta rajalukiona, kun kunnan omat opiskelijamäärät olivat laskeneet voimakkaasti usean vuosikymmenen ajan.

Tähän mennessä 90 opiskelijaa on läpäissyt suomenkielisen ylioppilaskokeen, pääosin hyvillä arvosanoilla. Heistä 68 on jatkanut opintojaan suoma­laisissa korkeakouluissa ja osa on jo siirtynyt työelämään. Suomen kielen oppimisen myötä näiden opiskelijoiden halukkuus ja motivaatio jäädä Suomeen ovat erittäin korkeat. Lukiossa vietetty aika on integroinut opiskelijat tiiviisti suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen toimintatapoihin.

Mainittakoon lisäksi, että lähes kaikki opiskelijat ovat koulu­työn ohella työskennelleet Sallan matkailun tai kaupan alan yrityksissä. Työskentely tehtävissä, joissa he joutuvat käyttämään arkista suomen kieltä on omiaan parantamaan kielen oppimista ja suomalaiseksi tuloa.

Sallan kunnassa toteutettu kansainvälisten opiskelijoiden koulutus on antanut erittäin paljon käytännön tietoa toiselle asteelle tulevien oppilaiden käytännön ongelmista ja niiden ratkaisuista. Tätä tulisi hyödyntää laajemmin suomalaisessa toisen asteen koulutuksessa. Lukiokoulutus varmistaa myös perusopetuksen tason ja opettajien saatavuuden.

Laadukas koulutus kokonaisuutena on yritysten sijoittumiselle ja työvoiman saannille keskeinen tekijä, ydinosa kunnan elinvoimaa. Maailmalla sadat miljoonat nuoret etsivät mahdollisuutta muuttaa elämäänsä koulu­tuksen avulla. Meillä olisi, omaksi eduksemme, mahdol­lisuus tarjota toisenlainen tulevaisuus muutamille tuhansille nuorille. Miksi emme tekisi sitä ennen kuin on liian myöhäistä?

Kalervo Väänänen

professori, rehtori emeritus

Turun yliopisto

Aino-Maija Luukkonen

kaupunginjohtaja emerita

Pori