Metsähakkeen tuki on todistettavasti syytön

Metsäteollisuus on julkisuudessa vaatinut metsä­hakkeesta tuotetulle sähkölle maksettavan tuen päättämistä, vaikka argumentit niin sahojen sivutuotteiden kelpaa­mattomuudesta kuin ainespuun ohjautumisesta polttoon eivät pidä paikkansa.

Kaikkiaan puupoltto­aineita käytetään lämpö- ja voimalaitoksissa yhteensä 37 terawatti­tuntia. Tästä on metsä­teollisuuden sivu­tuotteita eli muun muassa kuorta ja sahanpurua yli 60 prosenttia. Tilastojen valossa metsä­hakkeen käyttö ei ole syrjäyt­tänyt metsä­teollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttöä.

On kuitenkin kiistatta totta, että viime vuosien matala energiantarve on heijastunut alhaisena puupolttoaineen kysyn­tänä – koskien niin sahojen sivutuotteita kuin metsä­haketta. Nyt energiapuuta jää sekä sahoille että metsään.

Tuella varmistetaan, että metsä­hakkeen palaessa se palaa ennen turvetta ja kivihiiltä.

Vastoin Metsäteollisuus ry:n näkemystä metsä­hakkeesta tuotetun sähkön tuki ei ohjaa ainespuuta polttoon.

Hake valmistetaan suurimmaksi osaksi metsä­teollisuuden hakkuutähteistä tai alamittaisesta rankapuusta. Ainespuuksi kelpaavaa puuta on vain siinä tapauksessa, että se ei kelpaa korkeamman jalostus­asteen tarpeisiin.

Metsähaketuen vaikutuksia on seurattu työ- ja elinkeino­ministeriön johdolla. Tähän tarkoitukseen Pöyry Consulting on laatinut puu­markkinoiden seuranta­työkalun, eikä tuella ole todettu olevan vaikutusta ainespuun hintaan eikä sen ohjautu­miseen polttoon.

Metsähakkeen käyttö energian­tuotannossa on kasvanut nopeimmin erillisessä lämmön­tuotannossa, jossa puun energiakäyttöä ei tueta. Tämä on osoitus puu­markkinoiden toimivuudesta ja pitkäjänteisestä politiikasta puun energiakäytön edis­tämiseksi.

Olisikin hallituksen energia­tavoitteiden saavuttamiseksi tärkeää pitää toimintaympäristö vakaana, jotta suotuisa kehitys voi jatkua.

Metsäteollisuuden lisääntyvä puutähteen määrä mahdollistaa osaltaan jatkossakin kansalliset uusiutuvan energian lisäystavoitteet.