
Suorakylvön (CA-viljely) ja regenaratiivisen uudistavan viljelyn perustoiminnat ovat samoja: minimoidaan maan muokkaus / häirintä, pidetään maa ympärivuotisesti kasvipeitteisenä sängellä tai kerääjäkasveilla ja harjoitetaan viljelykiertoa.
Toimintaperiaatteista seuraa oheishyötyjä: viljelyn kannattavuuden ja kasvukunnon parantuminen, biodiversiteetin lisääntyminen, eroosion ja ravinnepäästöjen vähentyminen, kasvinsuojeluaineiden käytön väheneminen, polttoaineen ja työmäärän vähentyminen, huoltovarmuuden parantuminen ja parempi sopeutuminen sään ääri-ilmiöihin.
Maailmassa CA-viljely on käytössä jo yli 200 miljoonalla hehtaarilla eli yli 15 prosenttia vilja-alasta ja käyttö lisääntyy yli kymmenen miljoonaa hehtaaria vuodessa. Uudistava viljely on kasvava trendi etenkin luomussa.
Peltojen hiilidioksidin päästöluvut ovat IPCC:n laatimia eri valtioiden keskivertolukuja perinteisestä kyntöpohjaisesta viljelystä, jossa etenkin turvemaiden päästöt ovat suuria. Niissä ei huomioida eri viljelymenetelmien, kuten suorakylvön ja uudistavan viljelyn vaikutusta päästöjen vähentämiseksi.
Kyntöpohjainen viljely kuohkeuttaa maan ilmavaksi, jolloin tapahtuu maan orgaanisen aineen hajoamista hiilidioksidiksi. Suorakylvössä sen sijaan päästöt vähenevät, kun ilman pääsy maahan vähenee, maa tihentyy, muttei tiivisty liikaa.
Muokkausta minimoimalla ja viljelemällä ympärivuotisesti kasvipeitteisesti voi hiiltä lisätä maahan. Hiilen määrä maassa lisääntyy, kun sitä ei kynnöllä ja muokkauksella vapauteta. Talviaikainen kasvipeite on päästöjen suhteen välimuoto ympärivuotiseen kasvipeitteiseen verrattuna.
Myös nurmen uusiminen voidaan tehdä suorakylvön avulla, jolloin hiili pysyy maassa nurmea uusittaessa.
Arvostettu USA:lainen tutkija Rattan Lal on arvioinut, että muuttamalla perinteisiä viljelytekniikoita hiiltä maahan sitovaan CA-viljelyyn, voidaan ilman hiilidioksidia vähentää 150 ppm ilmakehästä. Sillä pystyttäisiin pysäyttämään tai ainakin hidastamaan ilmastonmuutoksen eteneminen.
Turvemaiden hiilidioksidipäästöjen vähentämiskeinoksi suositellaan pohjaveden tason nostoa ja kosteikkoviljelyä. Niistä on vasta vähän kokemuksia, eikä kosteikkokasveille ole vielä kannattavia markkinoita. Näihin verrattuna pitkäaikaisen suorakylvön vaikutus turvemailla vastaa vaikutuksiltaan pohjaveden pinnan tason nostoa.
Suorakylvö on ollut Suomessa menestyksekkäästi käytössä jo yli 25 vuotta. Se sopii viljelijöiden kokemusten mukaan myös turvemaille ja sen päästöt ovat vähäiset, kun maahan ja kasvijätteeseen kertynyt hiili huomioidaan, satoa ei lasketa päästöksi ja syksyllä käytetään kerääjäkasveja.
Suorakylvön avulla turvemaita ei tarvitse ennallistaa, tuottavat turvemaat voidaan pitää edelleen viljelykäytössä ja maatalouden päästöjen vähennystavoite on mahdollista saavuttaa.
Koneviestin ja Yaran pitkäaikaisissa viljelymenetelmäkokeissa suorakylvön satotasot ovat olleet parempia kuin perinteisessä viljelyssä ja ravinnepäästöt pellolta ovat suorakylvössä Koneviestin mittauksissa pienentyneet merkittävästi. Tulokset ovat olleet samoja globaalisti.
Toisin kuin luullaan, suorakylvö vähentää kasvinsuojeluaineiden kokonaiskäyttömääriä. Glyfosaatin vähäinen käyttö keväällä vähentää muiden rikkakasvin torjunta-aineiden käyttöä ja lisääntynyt pieneliötoiminta vähentää kasvitautien ja tuholaisten torjunnan tarvetta.
Siirtymäajan jälkeen glyfosaatin käyttötarve pienenee. Glyfosaattivalmisteiden koostumus on muuttunut ja sen käytön haitallinen vaikutus koskee lähinnä kasvustoon ruiskutuksia, joka ei ole ollut sallittua Suomessa pitkään aikaan.
Jotta päästöjä vähentävät viljelymenetelmät saadaan laajempaan käyttöön, tarvitaan viljelijöille uusia kannustimia niiden käyttöönottamiseksi, tarvittavien koneiden hankintaan ja neuvontaa suorakylvömenetelmän menestykselliseen käyttämiseen.
Tarvitaan myös selkeitä pelisääntöjä hiiliviljelyyn ja glyfosaatin käytön jatkamiseen.
Suomi on suhteellisesti ottaen edelläkävijä CA-viljelyn, kasvipeitteisen viljelyn ja minimuokkauksen käytössä Euroopassa.
Ari Koutonen
puheenjohtaja
Suomen CA-viljelyn yhdistys
Alavieska
Suorakylvö vähentää myös kasvinsuojeluaineiden kokonaiskäyttömääriä.
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.