Petteri Haveri kommentoi (MT 14.8.) mielipidettäni (MT 5.8.) aivan oikein kirjoittamalla, että liikenne tarvitsee sekä biokaasua että sähköä. Ne eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja; kyse on niiden kustannuksista haettaessa tietyn suuruista päästövähennystä.
Haveri toteaa sähköntuotannon päästöt vähäisiksi. Sähköauton käyttö aiheuttaa ilmastopäästöjä kymmeniä grammoja kilometriä kohti sähkön tuotantopaikalla. Siksi sähköautoilu ei ole päästötöntä.
Sähköauton sanotaan parantavan kauppatasetta. Sen akut kestävät ehkä 5–10 vuotta, niiden maahantuontihinnalla saadaan raakaöljyt bensiiniauton parinkymmenen vuoden ajoihin.
Haveri toteaa, että jos kymmenen prosenttia Suomen henkilöautoliikenteestä olisi sähköistä, riittäisi tuulivoima tuottamaan niiden energian tarpeen. Jos sähköautoilla pyrittäisiin saamaan miljoonan tonnin hiilidioksidipäästön vähennys, pitäisi yli kolmekymmentä prosenttia Suomen autokannasta olla sähköistä.
Jos näin paljon sähköautoja halutaan liikenteeseen tyynenä pakkaspäivänä, tulee Suomessa sähköstä pulaa. Toistaiseksi tämä on hoidettu massiivisella sähkön tuonnilla.
Biokaasuautot kulkevat yöllä ja päivällä, tuulella ja tyynellä. Kaasun loppuessa tankissa on aina bensiiniä tai dieseliä.
Täysin tankein talviliikenteeseen lähtevä kaasuauton kuljettaja saa lämmintä kyytiä jopa yli tuhat kilometriä. Samalla matkalla joutuu sähköautoilija lataamaan akkuja kymmenisen kertaa, jos on päässyt omin avuin seuraavalle latauspaikalle.
Suomessa voisi kehittää mobiilin sähköautojen pikalatausaseman tielle jääneiden auttamiseksi.
Sähköauto on ihanteellinen kaupunkiliikenteessä kesällä, kunhan akkujen hinta alenee ja elinikä pitenee. Biokaasuauto vähentää ilmastopäästöjä edullisesti: nykyautot voidaan helposti modifioida biokaasulla käyviksi.
Sähköautosta ei pidä yrittää saada universaalia liikennevälinettä koko Suomeen. Se on siihen aivan liian kallis.
Salo
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.