Lukijalta: Ennallistamisen tavoitteet ovat hukassa

EU:n ennallistamisasetuksen tavoitellut alat tiedetään, muuta ei edes ympäristöministeriössämme osata selvästi sanoa, keinoista tiedetään vielä vähemmän. Ympäristöministeri kuitenkin ilmoitti, ettei valtiolla ei siihen ole rahaa.

Päästöt eivät ennallistamisella ainakaan pienene. Vanhetessa metsän kasvu hidastuu ja hiilensidonta heikkenee. Vedellä hapettomaksi tehty pelto ei hengitä, mutta päästää metaania ja ilokaasua. Se nähdään, jos mitataan. Ehkä ei vieläkään mitata, on tehty laskelmamalleja.

Sanotaan, että kaikissa toimissamme pitäisi ottaa ilmastonmuutoksen torjunta huomioon. Ennallistamisenkin sanotaan sitä torjuvan. Miten, sitä ei tiedä tekoälykään. Kysymykseeni miten ne toimet auttavat, AI vastasi: ”Metsän istutus ja muut ennallistamistoimet voivat auttaa sitomaan ilmakehän hiilidioksidia kasvillisuuden ja maaperän kautta. Tämä auttaa vähentämään ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta”.

Esiteollisena aikana oli pikku jääkausia, eikä ihminen pilannut luontoa. Metsästä otettiin lämpö ja rakennustarpeet, kaskettiin, poltettiin tervaa ja hiiltä. Uudistamisesta ei huolta kannettu, mutta nälkä oli usein vieraanamme.

Pahastiko tehtiin, kun ymmärrettiin, että metsien merkitys kansallemme voi olla suurempi, jos niiden kasvua edistetään. Hyvän hoidon uskottiin hyödyttävän myös metsiä, ei vain taloutta. Siksi metsän hävittäminen meillä kiellettiin kauan sitten. On maita, joissa toimeentulo on saatu helpommin, ja metsän merkitys taloudelle on ollut ja jäänyt vähäiseksi. Metsäkin on käynyt vähiin. Kun puut oli hyödynnetty, maita saattoi hyödyntää laitumina. Lopulta se ei elättänyt lampaitakaan. Siellä ennallistamisasetuksella on eri merkitys kuin täällä.

Luontokatoa pitää torjua. Kaikkea mikä kasvaa on vaalittava, mutta maanomistajan oikeusturvaakin pitää kunnioittaa. Monet ihmisen toimet metsissä, vesillä ja pelloillakin hyödyttävät luontoa. Kotieläimemmekin edistävät monimuotoisuutta enemmän kuin tuulimyllyt.

Lehmiä ei enää tällä vuosituhannella näy edes joka pitäjässä. Ensin maalla katosivat kärpäset ja sitten pääskyset. Vähän on nurmia ja laitumia töyhtöhyypän ja kuovin pesille. WWF ymmärtääkin tämän, ja hyväksyy luonnonlaitumilla tuotetun lihan. Mutta luonnonlihan kasvatuksella ei paljon luontokatoa estetä. Harvoilla on siihen varaa, luonnonlaitumia on vähän, eikä niitä saa tehdä lisää.

Ruoan tuottajan talonpoikainen ajattelukin asettaa lehmän lypsämisen teurastuksen edelle. Ennallistajien pitäisi ainakin huomata, että myös ”Skip the cow” edistää luontokatoa. Senkin ymmärtäminen auttaisi, eikä paljon maksaisi.

Hannu Kesävaara

agronomi

Porvoo