• Mitä jos katsomme välillä peiliin?

    Jotta hyvinvointiyhteiskunta kyetään turvaamaan, enemmistön eli niiden tavanomaista elämää elävien terveiden ja työkykyisten ihmisten, iloineen ja suruineen, tulee kantaa vastuuta itse, kirjoittaa Riikka Purra kolumnissaan.
    Tilaajalle
    Suomalaiset ovat fiksuja ja historiallisesti sisukkaita. Sellaiset kyllä pärjäävät, vähän vaikeampinakin aikoina, sanoo Riikka Purra.
    Suomalaiset ovat fiksuja ja historiallisesti sisukkaita. Sellaiset kyllä pärjäävät, vähän vaikeampinakin aikoina, sanoo Riikka Purra. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Mielipide|Politiikka
    27.1.202507:30
    Kolumni
    Riikka Purra

    Käynnissä oleva julkisen talouden korjaaminen ja lähestyvät kunta- ja aluevaalit nostavat keskusteluun yhä voimallisemmin sen, miten ja mihin suomalaisten veronmaksajien rahaa vanhenevan ja vähenevän työikäisen väestön yhteiskunnassa laitetaan.

    Yksi näkökulma niukkojen resurssien keskusteluun kuuluu liian harvoin, ihmisen oma vastuu ja kansalaisvelvollisuudet. Mikäli emme löydä suomalaisten omaa vastuuta elämästä, terveydestä ja hyvinvoinnista sekä lisää sisua ja oma-aloitteisuutta, mikään määrä verorahaa ei riitä takaamaan tulevaisuuden palveluita ja etuuksia.

    Kulttuuri on vuosikymmenten aikana muuttunut. Oikeuksia on valtavasti. Jonkun pitää ne taata ja veronmaksajan maksaa. Holhousvaltio on ruma sana, mutta juuri sellainen on syntynyt – ja mikä kauhistuttavinta, samaan aikaan monet valtion ydintehtävät eivät tule täytettyä riittävän kelvollisella tavalla, ainakaan suhteutettuna valtavaan verotaakkaan, joka kansalaisille lankeaa niiden rahoittamiseksi.

    Jotta hyvinvointiyhteiskunta kyetään turvaamaan, enemmistön eli niiden tavanomaista elämää elävien terveiden ja työkykyisten ihmisten, iloineen ja suruineen, tulee kantaa vastuuta itse. Viranomainen ei ole lähiomainen. Holhousvaltio ei välttämättä tiedä, mitä sinun pitää tehdä eikä sille pidä sellaista valtaa antaakaan. Meillä täytyy olla rajoja ja vaatimuksia.

    Itsenäinen kansalainen osaa toimia ja haluaa päättää itse. Hän oppii virheistään. Ihminen, joka kantaa vastuuta itsestään, voi yleensä paremmin kuin se, joka nojaa virastoon, sen virkapäätöksiin ja tukiin. Sosiaalisen nousun tulee olla mahdollista, ja mikä parasta, se on mahdollista: myös heikommista lähtökohdista ponnistavat voivat päästä eteen- ja ylöspäin.

    Suomalaiset ovat fiksuja ja historiallisesti sisukkaita. Sellaiset kyllä pärjäävät, vähän vaikeampinakin aikoina.

    Myös oman terveyden eteen voi usein tehdä hyviä tekoja. Tupakan ja alkoholin haittaverotuksella on ohjausvaikutus. Ruokavalion ja liikunnan osalta vastaava tuntuu olevan huomattavan vaikeaa, mutta ideoita on mielenkiintoista pohtia.

    Entä jos tupakoin­nin lopettamisesta ja päihteettömyydestä saisi haittaverojen välttämisen lisäksi verovähennyksen? Entä siitä, että pyrkii liikkumaan ja pysymään normaalipainoisena vähentäen monia kansansairauksien riskejä?

    Kun tuleva ministerikollegani Mika Poutala ( kd ) mainitsi sotekeskustelussa, että hyvällä unella, ravinnolla ja riittävällä liikkumisella pystyy usein parantamaan tilannettaan, moni kimpaantui, ja taas oli yksi kohu valmis.

    Luulen, että jotkut suuttuvat tällaisen (itsestäänselvyyden) kuulemisesta, koska kokevat sen heitä syyllistäväksi. Vaikka eihän siitä ole kyse.

    Hyviä ja ystävällisiä tekoja kannattaa tehdä kanssaihmisille, mutta myös itselleen. Jos kaikki tekisivät niin, meillä menisi paljon paremmin – taloudessakin.

    Kolumnin kirjoittaja on valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja.
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Rypsiöljyn käyttö polttoaineena maatilalla kannattaa

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa