Sähkön siirrosta on tullut hyvä valtion suojelema liiketoiminta sijoittajille. Kotitaloudet maksajina hämmästelevät. Siirtoyhtiöitä myydään ja ostetaan hyvällä voitolla. Siirtohinnoittelua ei edes kiky-sopimus pystynyt hillitsemään.
Eduskunta puuttui siirtomaksujen korotuksiin sen jälkeen, kun Caruna vuonna 2016 kertaheitolla nosti maksuja yli 20 prosenttia. Laki rajaa korotukset nykyisin vuoden aikana 15 prosenttiin. Sitäkin pidetään korkeana.
Investointeja perustellaan käyttövarmuudella, joka lisääntyy, kun kaapelit kaivetaan maahan. Siirtoyhtiöiden kustannustehokkuutta ei laki määritä.
Korotukset jatkuvat ainakin Kainuun seudulla, jossa linjat kulkevat sakeassa metsässä. Sen näimme uutiskuvista.
Puita ei haluta kaataa. Niinpä siirtoyhtiöt investoivat maaverkkoihin edelleen vuosittain ainakin 700 miljoonaa euroa. Osa rahasta menee säävarmuuden parantamiseen, osa esimerkiksi tavanomaiseen verkkojen ylläpitoon.
Sähkön siirtoa ohjaava laki pitäisi nyt ottaa kansalaisaloitteeksi perustuslain 53 pykälän mukaan, kun näyttää siltä, ettei eduskunta kykene toimivaa sähkönsiirtolakia laatimaan. Asuminen Suomessa on ilmastollisista olosuhteista johtuen kallista. Sitä ei enää pitäisi kustannustehottomalla sähkön siirtotoiminnalla lisätä.
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.