• Lukijalta: Isäntä kateissa – Suomi myynnissä?

    Malmilupapolitiikka johtaa hiljalleen etenevään taloudelliseen alistumiseen, jossa tuotot valuvat rajojen ulkopuolelle ja meille jäävät ympäristöhaitat, kuluneet tiet ja menetetty maisema, kirjoittaa Jaakko Räisänen.
    Meiltä puuttuu nyt se alkiolainen kohtuullisuus, joka arvotti luonnon ei pelkästään hyödykkeenä vaan perintönä, kirjoittaa Jaakko Räisänen, ja mainitsee kaivoshankkeet esimerkkinä. Kuvituskuva.
    Meiltä puuttuu nyt se alkiolainen kohtuullisuus, joka arvotti luonnon ei pelkästään hyödykkeenä vaan perintönä, kirjoittaa Jaakko Räisänen, ja mainitsee kaivoshankkeet esimerkkinä. Kuvituskuva.  Kuva: Pentti Vänskä
    Mielipide|Yhteiskunta
    9.6.202519:15
    Lukijalta
    Jaakko Räisänen

    Suomen maaperästä, vesistöistä ja metsistä on viime vuosina tullut uudenlainen kiinnostuksen kohde – ei vain meille suomalaisille, vaan myös ulkomaiselle pääomalle. Moni näkee tässä kehityksessä mahdollisuuksia, mutta harva pysähtyy kysymään: kuka omistaa Suomen, kenelle Suomea rakennetaan nyt – ja kuka kantaa vastuun seurauksista?

    Esimerkiksi Soklin kaivoshanke Savukoskella on malliesimerkki kehityksestä, jossa lyhytaikaiset työllisyysvaikutukset ja investoinnit asetetaan vastakkain pitkäaikaisen luonnonkäytön ja elinkeinojen kestävyyden kanssa. Alueen poronhoito, matkailu ja luontoarvot eivät ole menneisyyttä vaan ne ovat tämän päivän elinvoimaa ja huomisen kilpailukykyä.

    Suomalaista omavaraisuutta on alettu tulkita uudella tavalla: resurssien paikallinen hallinta on korvautunut malminetsintäluvilla, joissa oikeudet maaperän rikkauksiin luovutetaan ensimmäiselle löytäjälle – usein ulkomaiselle yhtiölle. Tämä ei ole omavaraisuutta vaan hiljalleen etenevää taloudellista alistumista, jossa tuotot valuvat rajojen ulkopuolelle ja meille jäävät ympäristöhaitat, kuluneet tiet ja menetetty maisema. Kolonialismia nimeltään.

    Kehityksen nimissä ei pidä hyväksyä ratkaisumalleja, jotka uhraavat paikallistalouden, puhtaat vedet ja luonnonmonimuotoisuuden yhden yhtiön liiketoimintamallin vuoksi.

    Meiltä puuttuu nyt se alkiolainen kohtuullisuus, joka arvotti luonnon ei pelkästään hyödykkeenä vaan perintönä. Luonto ei ole tyhjiö, johon voidaan piirtää suurhankkeiden suunnitelmia ilman paikallisten hyväksyntää. Jokainen suo, metsä ja joki on osa jonkun elinkeinoa, kotia tai historiaa.

    On ymmärrettävää, että harvaan asutussa kunnassa toivotaan työpaikkoja ja investointeja. Mutta kehityksen nimissä ei pidä hyväksyä ratkaisumalleja, jotka uhraavat paikallistalouden, puhtaat vedet ja luonnonmonimuotoisuuden yhden yhtiön liiketoimintamallin vuoksi.

    Ja lopuksi: ehkä erikoisin väite, jonka olen kuullut aikoihin, on tämä – samassa puheessa sanotaan ensin, että ”Suomi on pääomaköyhä maa, emme voi tehdä kuten Ruotsi malmeille tai Norja öljylle” ja heti perään: ”Viiankiaavan hanke on sadan miljardin arvoinen.” Voi tätä yksinkertaisuuden määrää! Pankkiirit ovat kautta aikain diskontanneet tulevaisuuden tuotot tähän päivään.

    Näin yksinkertaista se olisi – kun vain suomalainen heräisi tästä ikuisesta alamaismentaliteetista. Yhdellä ainoalla järkevästi ympäristöongelmat hallitsevalla kaivoksella voitaisiin kuitata Suomen valtionvelka, jos meillä olisi rohkeutta, viisautta – ja ennen kaikkea isäntä-/ emäntähenkeä.

    Oma maa – koko maa.

    Jaakko Räisänen
    Jokirinne
    Lisää aiheesta
    • Suomen hallitus joutui ensimmäistä kertaa punnitsemaan luontoarvoja taloutta vastaan Sakatin kaivoksen osalta.

      Talous | Viiankiaavan kuivuminen vai 3,3 miljardia euroa – luontoarvot ja taloudellinen hyöty olivat hallituksen pöydällä, kun Sodankylään kaavailtua Sakatin kaivosta käsiteltiin tammikuussa

    • Sodankylään suunniteltu Sakatin kaivos tulisi aivan Viiankiaavan luonnonsuojelualueen viereen, osa kaivoksesta suojellun suon alle. Kuva vuodelta 2015. LEHTIKUVA / RITVA SILTALAHTI .

      Ympäristö | Komissio edistämässä nopeasti kuutta kaivoshanketta Suomessa – mukana Sakatin kiistelty hanke Sodankylässä

    • Laki kaivosmineraaliverosta säädettiin edellisen hallituksen kaudella. Kuvassa on Boliden Kevitsan kaivos Sodankylässä. LEHTIKUVA / Kaisa Siren.

      Talous | Kaivoksista käteistä kunnille – Nämä kunnat hyötyvät uudesta verosta eniten

    Artikkelin aiheet
    malmilupapolitiikka
    kaivosteollisuus
    ympäristövaikutukset
    paikallistalous
    Suomen omavaraisuus
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Rypsiöljyn käyttö polttoaineena maatilalla kannattaa

  • Lisää aiheesta Koneviestissä

    Koneviesti | Kehitystyö Koneviestissä jatkuu – auta meitä tekemään Koneviestistä entistä kiinnostavampi!

  • Koneviesti | Kehitä kanssamme Koneviestistä entistä kiinnostavampi!

  • Verkkotietopiste.fi-palvelu edistää yhteisrakentamislain tavoitteita ja kuuluu sen velvoitteisiin.

    Koneviesti | Verkkotietopiste.fi-nettipalvelu tarjoaa apua erilaisten tieto-, tele- ja energiaverkkojen yhteisrakentamiseen — palvelu lisää yhteisrakentamista ja helpottaa tiedonvaihtoa

    Tilaajalle