Keskuskauppakamarin Juho Romakkaniemi vaati mielipidekirjoituksessaan apteekkilupien tarveharkinnasta luopumista, apteekkien omistajuuden vapauttamista ja itsehoitolääkkeitä päivittäistavarakauppaan (MT 14.11.).
Jos tarveharkinnasta luovuttaisiin, menetettäisiin samalla mahdollisuus apteekkien sijainninohjaukseen, jolla varmistetaan tasainen ja kattava verkosto ja palvelut myös harvaanasutulla maaseudulla.
Tarveharkinnasta luopuminen vaarantaisi maaseudun apteekkipalvelut, kun kannuste aloittaa apteekkiyrittäjänä pienessä, heikosti kannattavassa maaseutuapteekissa poistuisi.
Apteekkien proviisoriomistukselle on vahvat perusteet. Kun apteekin omistaja on terveydenhuollon ammattihenkilö, apteekkia johdetaan ja kehitetään varmimmin terveydenhuollon tavoitteiden mukaisesti.
Malli varmistaa myös apteekin riippumattomuuden lääketeollisuudesta ja lääketukkukaupasta, jotta niiden kaupalliset tavoitteet eivät ohjaa apteekin neuvontaa ja valikoimia.
Proviisoriomistuksesta luopuminen johtaisi apteekkien keskittymiseen muutamalle suurelle toimijalle, Suomessa lähinnä Keskolle ja S-Ryhmälle, jotka toki ovat hyvin edustettuina Keskuskauppakamarin päätöksenteossa.
Itsehoitolääkkeiden apteekkimyynnin perusteena on lääkitysturvallisuus. Apteekissa neuvotaan lääkkeen oikea ja turvallinen käyttö ja autetaan sopivimman lääkkeen valinnassa huomioiden muu lääkitys ja sairaudet.
Apteekissa osataan myös ohjata lääkäriin tai lääkkeettömään hoitoon, jos itsehoitolääke ei ole oikea hoitovaihtoehto. Ruokakaupassa tämä ei ole mahdollista.
Eduskunnassa on parhaillaan lääkelain muutosesitys, jolla uusien apteekkien perustamista helpotetaan. Valmistelussa on myös hallituksen esitys, jolla nopeutetaan apteekkilupien valitusprosesseja ja mahdollistetaan hintakilpailu itsehoitolääkkeissä.
Apteekkisääntelyä purkamalla ei sen sijaan ole laajan viranomaisselvityksen (Fimea, 2017) mukaan voitu osoittaa lääkkeiden hintojen laskua pitkällä aikavälillä, eikä sääntelyä purkamalla synny kilpailua harvaanasutulle alueelle.
Apteekkikeskustelussa on pitkälti kysymys siitä, halutaanko Suomessa suosia kasvollista, kotimaista yrittäjyyttä vai koti- ja ulkomaisia suuryrityksiä, keskittymistä ja ketjuuntumista.
Apteekkitoimintaa kannattaa kehittää jatkossakin osana terveydenhuoltoa eikä kaupan keskusliikkeiden ehdoilla, ja niin, että apteekkeja on tasaisesti ympäri maan, eikä vain kaupungeissa ja vilkkailla liikepaikoilla.
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.