Maakuntajohtaja varoittaa: Huoltovarmuus vaarassa ammatillisen koulutuksen rahoitusmallin uudistuessa

Hallitus antaa syksyllä eduskunnalle esityksen laiksi ammatillisen koulutuksen rahoitusmallin uudistamisesta. Rahoitusmallia on tarkoitus muuttaa koulutuksen laadun, vaikuttavuuden ja työllistymisen parantamiseksi.

On kannatettavaa, että lausuntokierroksella olevassa esityksessä huomioidaan kansallinen huoltovarmuus. Ammatillisessa koulutuksessa on jatkossa varmistettava, että kriittisten alojen osaamistarpeisiin vastataan riittävästi. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö voi esittää koulutuksen järjestäjille tavoitteita huoltovarmuuden kannalta kriittistä osaamista edellyttävälle koulutukselle.

Siihen huoltovarmuuden huomioiminen onkin sitten jäämässä. Merkittävin heikennys olisi tulossa luonnonvara-alan koulutuksen hintaan. Luonnonvara-alan koulutuksia ovat maatalouden, metsätalouden sekä hevostalouden tutkinnot. Nämä perustutkinnot aiotaan siirtää kustannuskorista 4 kustannuskoriin 3 ja ammatti- sekä erikoisammattitutkinnot korista 2 koriin 1.

Käytännössä tämä merkitsee sitä, että luonnonvara-alan perustutkintokoulutukset olisivat jatkossa samassa hintakorissa kuin esimerkiksi media-, matkailu-, hius- ja kauneudenhoito-, luonto- ja ympäristö- sekä turvallisuusalan perustutkinnot, joiden todellinen kustannustaso on merkittävästi maatalousalan koulutusta pienempi. Tällä hetkellä maatalousalan perustutkintokoulutus on samassa korissa maanrakennusalan perustutkinnon kanssa.

Esityksessä ei ole huomioitu ammatillisen koulutuksen realiteetteja. Luonnonvara-alat näyttäytyvät kokonaiskustannusten osalta halvemmilta kuin ne todellisuudessa ovat. Tämä johtuu siitä, että kiinteistökustannukset raportoidaan koulutuksen järjestäjätasolla, ei tutkintotasolla.

Alustavien laskelmien mukaan muutos tarkoittaisi noin 20–30 prosentin leikkausta luonnonvara-alan koulutusten hintaan. Luonnonvara-alan siirtäminen halvempaan kustannuskoriin ja sitä myötä rahoituksen putoaminen tulisi vaikeuttamaan merkittävästi osaavan työvoiman saatavuutta alkutuotannossa ja ruoka-alalla.

On suuri pelko, että luonnonvara-alan koulutuksen elinkelpoisuus menetetään ja näiden alojen koulutusta ja volyymeja ajetaan alas eri puolilla Suomea. Uudella hintatasolla koulutuksen järjestäjät eivät pysty järjestämään koulutusta nykymuotoisesti maatalouden oppimisympäristöissä eli opetusmaatiloilla.

Luonnonvara-alojen tutkinnot on säilytettävä niissä kustannusryhmissä, joissa ne tällä hetkellä ovat. Laadukas ja houkutteleva luonnonvara-alan koulutus on vahvuus, joka auttaa ylläpitämään kansallista huoltovarmuutta.

Itäisen Suomen ohjelmaan alueen maakuntajohtajat ovat esittäneet, että huoltovarmuuskriittiset koulutusalat tunnistetaan itäisen Suomen kehittämisen kärkenä.

Kirjoittaja on Pohjois-Savon maakuntajohtaja.