• Suomalaiset metsät valuvat ulkomaille – tehdään 2020-luvun Lex Kallio

    Kotimaamme metsissä on menossa valtava kansallisvarannon uusjako ja siitä on syytä huolestua.
    Mielipide|Metsänhoito
    15.9.202213:30
    Lukijalta
    Olga Oinas-Panuma

    Kun metsärahasto hujautti nurkkajuureen valtavan aukon, minulla aukesi silmät.

    Metsiä ja suomalaisia metsärahastoja myydään jatkuvasti ulkomaille. Nyt puhutaan jo vähintään kymmenistä tuhansista hehtaareista. Toukokuussa erilaiset rahastot omistivat jo puoli miljoonaa hehtaaria metsiä. Se on enemmän kuin kunnat omistavat yhteensä. Se on kestämätöntä.

    Suomalaisille metsä on ollut kautta aikojen aarre, jota on viljelty ja varjeltu. Luontokäsitykseemme kuuluu kohtuullisuus. Jos ulkomainen rahasto tai ulkomaalainen yhtymä ostaa maata, hakkaa aukoksi keskenkasvuisen metsän ja jättää tilalle kasvamaan ryteikön, ollaan kohtuullisuudesta kaukana. Lyhyellä ansaintalogiikalla metsästä otetaan tuotto irti, mutta kuka kantaa vastuun jatkosta? Ajatus kertakäyttöisestä metsästä on iljettävä.

    Jos mökin mummo myy sukumaansa ruotsalaiselle yhtymälle, on mahdollista, että pian metsä on kiinalaisten käsissä. Olemme pulassa, jos annamme metsiemme mennä ulkomaille. Metsän hinnat nousevat pilviin ja tavallisen ihmisen on lähes mahdotonta ostaa metsää. Suuria pääomia pyörittävillä yhtiöillä on suuren pääomansa lisäksi myös verotuksellisesti edullisempaa käydä metsäkauppaa kuin yksityisillä.

    Tällä ostovauhdilla Suomesta tulee siirtomaa. Tälläkin hetkellä Pohjois-Suomen metsistä valuu jatkuvasti rahaa aivan muualle kuin Pohjois-Suomeen saatikka Suomeen.

    Koska metsäkaupassa yksityiset ja yritykset kilpailevat samalla areenalla, olisi syytä muokata metsäverotusta siten, etteivät sijoitusyhtiöt jyräisi suomalaisia metsänomistajia. Metsään liittyvien verotus- ja muiden lakien kokonaisuudistuksen aika on nyt. Pitäisikö Lex Kallio päivittää 2020-luvulle?

    Nyt on menneillään valtava, pelottava kansallisvarannon uusjako, jota ohjaavat raha ja suuret markkinat. Haluaisin, että Suomen tärkein kansallisvarallisuus, metsät, pysyisivät jatkossakin suomalaisissa käsissä, koska vain niin metsää jatkossakin viljellään, varjellaan ja siitä huolehditaan tuleviakin sukupolvia ajatellen.

    Olga Oinas-Panuma

    Pudasjärven kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

    Artikkelin aiheet
    metsäpolitiikka
    metsien ulkomaisomistus
    Lex Kallio
    metsäverotus
    kansallisvarallisuus
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Mummon piironki kulkee isältä pojalle

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Stihl MSA 600 on suunniteltu ammattimaiseen järeiden runkojen katkontaan. Pisin terävarustuskin on peräti 36”.

    Koneviesti | Stihliltä kaksi uutuutta: Voimakas kaksiakkuinen akkusaha ja entistä tehokkaampi yläkahvainen puunhoitosaha

  • Pienmetsäkoneiksi luokiteltavilla koneilla harvennushakkuita voidaan suorittaa jopa ajourattomalla menetelmällä.

    Koneviesti | Pienmetsäkoneilla urakoiville oma verkkosivusto – yrittäjät voivat ilmoittaa toiminnastaan sivustolle keskitetysti

  • Stihlin uusi MSA 260 C-O -akkuketjusaha on suunnattu ammattimaiseen metsätyökäyttöön.

    Koneviesti | Uudessa Stihl MSA 260 C-O -akkuketjusahassa on vaihdettava ketjupyörä – myös kahvalämmitteinen versio saatavilla