Työelämän laadusta nostetta työllisyysasteeseen

Julkisen keskustelun perusteella voi helposti saada kuvan, että suomalainen työelämä on haasteiden riivaama. Nostetaan esiin epäkohtia ja vaikeita asioita, jotka eivät ole kunnossa työelämässä.

Tutkitun tiedon valossa, kuten esimerkiksi vuosittain julkaistujen työelämäbarometrin ja Suomalaisen työn indikaattorin mukaan, monet asiat suomalaisessa työelämässä ovat kuitenkin erittäin hyvällä tolalla ja menestyvät kansainvälisestikin.

Työntekijöiden näkökulmasta suomalaisen työn tila on parantunut viime vuosien aikana. Esimerkiksi työntekijöiden arviot omasta työllisyystilanteesta, oman työpaikan taloudellisesta tilanteesta ja palkkauksen kannustavuudesta ovat parantuneet. Myös irtisanomisen ja lomautuksen uhka on laskenut ja usko omaa työhistoriaa, koulutusta ja ammattia vastaavan työn saantiin mahdollisessa työttömyystilanteessa on vahvistunut. Palkkaus koetaan aiempaa kannustavammaksi ja työntekijöiden mahdollisuudet osallistua työpaikkansa toiminnan kehittämiseen ovat kohentuneet.

Työntekijät ovat kokeneet myös enenevissä määrin, että työpaikoilla on koko ajan mahdollista oppia uutta, mikä myös heijastaa oppimistapojen muuttumista pois perinteisestä koulutuksesta kohti uusia työssäoppimisen tapoja.

Keskimääräisesti katsottuna työntekijän näkökulmasta näyttää hyvältä, mutta mikä on tämän tarkastelun laajempi merkitys ja vaikutus suomalaiseen työelämään?

Keskusteluissa ollaan yksimielisiä siitä, että työllisyysaste Suomessa tulisi nostaa 75 prosenttiin. Tämä edellyttää laajempaa osallistumista työelämään esimerkiksi nuorten, iäkkäämpien ja vaikeammin työllistettävien osalta.

Työelämän hyvän tilan laaja tunnistaminen ja siitä kertominen sekä Suomessa että ulkomailla innostaa ihmisiä työelämään taloudellisten kannustimien ohella. Tarvitsemme lisää tekijöitä niin omasta maastamme kuin ulkomailtakin. Suomi tarvitsee lisää työtä ja hyvinvointimme pohjautuu työn tekemiseen.

Meidän tulisi olla terveellä tavalla ylpeitä, että työelämämme on Euroopan ja jopa maailman kärkeä ja se pärjää lähes millä tahansa mittarilla mitattuna.

Suomalaisen työelämän vahvuuksina pidetään muun muassa turvallista ja tasa-­arvoista työympäristöä, joustavia työaikoja sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisen onnistumista.

Suomalainen osaaminen, yhteistyö ja turvallisuus ovat maailman huippua. Voimme rohkeasti puhua suomalaisesta työelämäbrändistä. Suomalaisen työn kehitys viimeisen 15 vuoden aikana on monella tavalla menestystarina ja tästä tulisi viestiä laajasti sekä Suomessa että Suomen ulkopuolella. Samalla kaikissa työyhteisöissä tulee jatkaa panostuksia paremman työelämän eteen.

Tero LausalatoimitusjohtajaSuomalaisen Työn LiittoMargita Klemettihankejohtaja Työelämä 2020-hankeTEM