• Luontokato voidaan pysäyttää tutkitulla tiedolla

    Mielipide
    8.12.202101:00
    Kolumni
    MT toimitus

    Ha nnes Mäntyranta kirjoittaa luonnon monimuotoisuuden mittaamisen vaikeudesta ja peräänkuuluttaa selkeätä mittaria monimuotoisuuden kehitykselle (MT 22.11.).

    Uhanalaisuusindeksi on Kansainvälisen luonnon­suojeluliiton (IUCN) kehittämä indikaattori, joka kuvaa lajiston keskimääräistä sukupuutto­riskiä. Se lasketaan käyttämällä riittävän hyvin tunnetuille lajeille tarkoin kriteerein määriteltyjä uhanalaisuusluokkia. Kun indeksi lasketaan peräkkäisistä uhanalaisuus­arvioinneista, se osoittaa, onko lajiston uhanalaistuminen hidastunut (indeksin arvo noussut), kiihtynyt (arvo laskenut) vai pysynyt ennallaan.

    Muuttumaton indeksiarvo tarkoittaa uhanalaistumis­nopeuden säilyneen ennallaan, ei uhanalaistumisen pysähtymistä. Toisin kuin Mäntyranta on ymmärtänyt, uhanalaisuus­indeksi on laajasti hyväksytty, vaikkakin karkeaksi tiedetty mittari.

    Tulkinta, että ”indeksin mukaan metsälajien uhanalaisuus ei kasva”, on virheellinen kahdella tapaa. Ensinnäkin peräkkäisten arvioiden (v. 2010 ja 2019) perusteella laskettu metsälajistomme indeksi laski hieman, mikä määritelmän mukaisesti tarkoittaa uhanalaistumisnopeuden hienoista kiihtymistä. Toiseksi indeksistä ei voi nähdä yksittäisten lajien kehitystä, vaan se summaa lajiston kokonaistilanteen.

    Yksittäisten lajien tilanteen ymmärtämiseksi on katsottava indeksiarvon taakse: osa lajeista uhanalaistuu, osa voimistuu tai tilanne pysyy vakaana. Suojelulla ja luonnonhoidolla on voitu vaikuttaa myöntei­sesti monen uhanalaisen lajin tilaan. Lisäksi ilmaston lämpeneminen on vahvistanut eteläisten lajiemme kantoja. Metsissä useat perhos- ja kovakuoriaislajit ovat vahvistuneet.

    Sen sijaan jäkälien kehitys on lähes yksinomaan ja lintujen enimmäkseen kielteistä, mikä osin johtuu erityisesti vanhojen metsien piirteiden vähenemisestä.

    Me voimme pysäyttää metsäluonnon köyhtymisen ja kääntää uhanalaisuusindeksin nousuun. Laajapohjaisessa Lajiturva-hankkeessa hyödyn­nettiin uhanalaisuusarviointien tuloksia ja löydettiin monia keinoja, joilla voidaan vaikuttaa positiivisesti yli puoleen uhanalaisista ja silmälläpidettävistä lajeista ottamalla niitä huomioon metsätaloudessa.

    Leif Schulman

    pääjohtaja

    Riku Lumiaro

    biodiversiteettiasiantuntija

    Suomen ympäristökeskus

    Me voimme pysäyttää metsäluonnon köyhtymisen ja kääntää uhanalaisuusindeksin nousuun.

  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Rypsiöljyn käyttö polttoaineena maatilalla kannattaa